Sosiaaliturvauudistus – suuria ja pieniä muutoksia?

Sosiaaliturvaa uudistetaan. Turvaverkon pingottaminen on tulevaisuudessa tarpeen myös silloin, kun joutuu työkyvyttömäksi. Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka mahdollistaa jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämistä aiempaa paremmin.
-
Jarno Turunen

Jarno Turunen

erityisasiantuntija

Sosiaaliturvan on tarkoitus turvata ihmisille toimeentulo ja huolenpito erilaisissa elämäntilanteissa. Se on kuin turvaverkko, joka nappaa ihmisen tilanteissa, joissa tarvitsee tukea pärjätäkseen. 

Sosiaaliturvauudistuksessa ollaan suuren muutoksen äärellä. Tavoitteena on ihmisen näkökulmasta selkeä ja toimiva järjestelmä, jossa sosiaaliturva ja työnteko sovitetaan yhteen muuttuvissa elämäntilanteissa.

Karkeimmillaan tämä tarkoittaa kannustinloukkujen poistamista. Hieman pidemmälle vietynä se on työnteon mahdollistavaa oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen tuen ja palveluiden turvaamista.

Yksi usein yllätyksenä muuttuva elämäntilanne on työkyvyttömyys. Sillä on ikävä taipumus vaikuttaa lähes jokaiseen suomalaiseen jossain vaiheessa elämänkulkua.

Työkyvyttömyyden kohdatessa turvaverkko virittyy, ottaa kopin, mutta ponnauttaako se tarkoituksenmukaisesti takaisin normaaliin elämään? Vai jääkö verkko joissain tapauksissa pohjalle? Luulen, että on olemassa tarve yksilökohtaiselle trampoliinille. 

Sosiaaliturvan voi toteuttaa monella eri tavalla

Sosiaaliturvakomitea jaostoineen on selvittänyt ja edelleen selvittää useita sosiaaliturvaan ja sen uudistamiseen liittyviä seikkoja. 

Osana uudistukseen liittyvää työtä olen saanut muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa jännittävän tehtävän. Teemme selvitystä, mallinnusta ja laskelmia vaihtoehtoisista tavoista järjestää sosiaaliturva.

Se, järjestetäänkö sosiaaliturva tulevaisuudessa esimerkiksi perustulon, negatiivisen tuloveron, yhden perusturvaetuuden, osallistumistulon vai perustilin varaan, jää poliittisten päättäjien harkittavaksi. Jokerina on toki mahdollisuus myös nykyjärjestelmän säilyttämiseen. 

Vaihtoehtoisia tapoja järjestää sosiaaliturvaa voidaan toteuttaa eri tavoin ja eri laajuuksissa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmää voidaan uudistaa korvaamalla nykyjärjestelmästä yksi etuus, koko järjestelmä tai jotain siltä väliltä.

Hetkinen. Siis mitä nyt oikein muutetaan? Tässä onkin monelle kansalaiselle juuri se sosiaaliturvauudistuksen ydin: miten se vaikuttaa minun elämääni? Lasteni elämään? Vanhempieni elämään? 

Entä jos työkyvyttömyys yllättää kymmenen vuoden päästä?

Vaihtoehtoiset järjestämistavat ottavat vain vähän kantaa työkyvyttömyyteen liittyviin etuuksiin. Itse asiassa vain yhdessä viidestä selvitetystä vaihtoehtoisesta tavasta kaavaillaan muutosta työkyvyttömyysetuuksiin. Yksi perusturvaetuus yhdistää monia eri syyperusteisia etuuksia yhden etuuden alle yksinkertaistaen monimutkaisuutta. 

Jäljellä oleva työkyky ja sen hyödyntäminen työmarkkinoilla on kuitenkin hyvin monimutkainen kokonaisuus. Se on sitä jo nyt. Se voi olla sitä enenevissä määrin kymmenen vuoden kuluttua. Kukaan ei tiedä, millaista työ tai siihen tarvittava työkyky on kymmenen vuoden päästä.

Mutta sen tiedämme, että työikäinen väestömme on silloin nykyistä ikääntyneempi. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin vanhat tarvitsevat työkyvyttömyyteen liittyviä etuuksia hieman enemmän kuin muut.

Edellä mainittu monimutkainen kokonaisuus ja toisaalta myös muuttuva työelämä ovat pitäneet työkyvyttömyysetuuksien uudistamisen poissa vaihtoehtoisten järjestämistapojen mallinnuksista. Niin, suurissakin muutoksissa otetaan hallittavissa ja ennakoitavissa olevia askeleita.

Suuret muutokset on aloitettava jostain 

Sosiaaliturvan vaihtoehtoisissa järjestämistavoissa on lähdetty liikkeelle puuttumalla työnteon kannustimiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pyritään poistamaan kannustinloukkuja. Pingotetaan oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista turvaverkkoa erityisesti työttömyyden kohdatessa.

Ikääntyvä, toisaalta jo nuorempana työkyvyltään ja myös työsuhteiltaan haurastuva työtä tekevä väestö tarvitsee nykyistä joustavampia tapoja osallistua työelämään. Se tarvitsee turvaverkon, oikean yksilökohtaisen trampoliinin, joka nappaa putoavan pongauttaen takaisin yläilmoihin. Sitä mahdollistaa jäljellä olevaa työkykyä hyödyntävä, työkyvyttömyyden ja työnteon yhdistämisen mahdollistava sosiaaliturva. 

Sitä sietäisi tavoitella kaikissa uudistuksissa. Myös niissä, joissa ei ole kyse ”vain” sosiaaliturvasta.

 

Lisätietoja:

Sosiaaliturvauudistus ja siihen liittyvän parlamentaarisen työn eteneminen

Avainsanat

sosiaaliturva

Jaa sisältö somessa!