Tähänastisen urani Työterveyslaitoksessa olen tehnyt Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Yhä uudelleen olen innostunut tutkimuksesta ja kehittämisestä, asiantuntijatyöstä, koulutuksesta ja aiemmin myös esihenkilötyöstä.
Olen saanut olla kehittämässä ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi ja esteiden poistamiseksi työnteon tieltä.
Miten polkuni johti siihen? Muutama välähdys vuosien varrelta:
MS-kurssilaiset kertoivat kokemuksistaan työelämässä
Tutustuin pitkäaikaissairaiden elämään ensimmäisen kerran kesätöissä 1970-luvun puolivälissä. Olin liikuntalukiossa Kuortaneen urheiluopistolla, jossa järjestettiin MS-liiton sopeutumisvalmennuskursseja.
Avustin osallistujia kurssin aikana liikkumisessa ja päivittäisissä toimissa. Osa kurssilaisista oli mukana työelämässä, ja he kertoivat siitä mielenkiintoisia tarinoita.
Yksi kertoi joutuneensa työpaikalla johtajan puhutteluun, koska hänellä oli kävellessä tasapainovaikeuksia. Pyörätuolia käyttävä opettaja kannettiin päivittäin koulun kerroksiin portaita pitkin.
Urheiluopistolla me liikuntalukiolaiset sekä leireilevät urheilijat ja MS-kurssilaiset vietimme paljon aikaa yhdessä. Keskustelimme, ruokailimme ja harjoittelimme yhdessä.
Tämän päivän kielellä kysymys oli monialaisesta, hallintorajat ylittävästä yhteistyöstä kuntoutuksen, koulutuksen ja huippu-urheilun välillä. Urheiluopisto tarjosi luontevalle yhteistyölle hienon ympäristön eli ”alustan”.
Gradu käsitteli CP-vammaisten lasten toimintakykyä
Liikuntalukion jälkeen menin Jyväskylän yliopistoon liikunnanopettajan linjalle ja liikuntatieteitä opiskelemaan. Myöhemmin vaihdoin ne gerontologiaan ja kansanterveystieteeseen sekä fysioterapeutin tutkintoon.
Kaksi painavaa lausetta jäi vahvasti mieleeni tästä opintosuunnan vaihtamisen kohdasta. Opinto-ohjaaja totesi, että ”opettajalinjan jättäminen on todella huono valinta etkä tule koskaan saamaan töitä”.
Gradussani testasin CP-vammaisten lasten toimintakykyä ja selvitin testistön toistettavuutta erityiskouluissa. Silloinen professorini kehotti minua valmistuttuani hakemaan töihin Työterveyslaitokseen, jossa hänkin oli työskennellyt.
Tämä ystävällinen kehotus oli oman urani kannalta merkityksellinen.
Vammautuneiden yrittäjien työhön paluu oli ”omaperäinen aihe”
Väitöskirjani valmistui vuonna 1997. Siinä selvitin Kelan kuntoutuksen vaikutuksia maatalousyrittäjien työhön ja työkykyyn.
Väitöskirjan yksi osatyö koski liikenneonnettomuudessa tai työtapaturmassa vammautuneiden maatalousyrittäjien työtä ja sitä, millaisia ratkaisuja työssä oli tehty työkyvyn tukemiseksi.
Väitöstilaisuudessa kirjoitin ylös vastaväittäjäni kommentin ”tämä osatyö on lähtökohdaltaan melko omaperäinen”.
Liikuntavammaisten työkyvyn edistäminen vei ympäri maata
Työterveyslaitoksen kymmenistä projekteista vahvimmin mieleeni on jäänyt vuosituhannen vaihteessa toteutettu hanke ”Liikuntavammaisten työkyvyn ja ammatillisen osaamisen edistäminen”.
Sen aikana sain tutustua 40 henkilön työhön ja työssä tehtyihin ratkaisuihin eri puolilla maata. Teimme tiivistä yhteistyötä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen ja silloisen Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen kanssa.
Tutkimustieto auttoi kehittämään yritysten tiloja ja työvälineitä
Ergonomiayhteistyötä teimme tiimin voimin 2010-luvun puoliväliin asti. Yksi tehtävä oli viedä tutkimustietoa osaksi yritysten ja muiden työpaikkojen suunnittelu- ja tuotekehitysprosesseja.
Kehitimme esimerkiksi terveydenhuollon tiloja ja työvälineitä, teollisuuden työprosesseja ja vaikkapa poliisin työtä ja varusteita.
Omasta työstäni nostan kolme vetovoimatekijää: upeat työkaverit, mahdollisuus tutustua erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin sekä laitoksen yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä.
Työterveyslaitoksen tutkimusaiheet nousevat edelleen työelämästä
Työterveyslaitos on perustettu sotien jälkeen vuonna 1945. Tänä vuonna siitä on kulunut 80 vuotta.
Historiikin mukaan laitoksen tehtävä oli alussa auttaa sodissa vammautuneita ihmisiä palaamaan takaisin työelämään – ajankohtainen ja kansainvälinen aihe nytkin.
Laitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan aiheet nousevat edelleen käytännön työelämästä. Ongelmia pyritään ratkomaan sekä tieteellisillä menetelmillä että yhteiskehittämällä uusia ratkaisuja. Saadut tulokset levitetään monin keinoin laajasti työelämään.
Oma työni on mullistunut useissa aalloissa tietokoneiden, kännyköiden, internetin ja tekoälyn myötä. Ihmisten asenteet ovat sitä vastoin muuttuneet hitaammin.
Yhteinen ymmärrys on kuitenkin lisääntynyt siitä, että ihminen voi tehdä työtä monenlaisella työkyvyllä ja että työkykyä on mahdollista vahvistaa monin keinoin. Kaikilla pitäisikin olla mahdollisuus tehdä työtä ja saada nauttia sen tuloksista.
Lisätietoja:
Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.
Kommentointi