Työterveysyhteistyössä reagoidaan yksilön sairastumiseen. Toiminnassa painottuvat diagnostiikka ja hoito. Ennakoinnin puute näkyy myös työterveysyhteistyöhön kuuluvassa raportoinnissa, jossa perinteisesti tarkastellaan sairauspoissaoloprosenttia. Tarkastelu perustuu 1–2 vuotta vanhaan tietoon.
Tarve kehittää työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä on ilmeinen, kun mielenterveysperusteiset poissaolot lisääntyvät. Painotus tulisi siirtää yksilökeskeisestä työkykyongelmien ratkomisesta ennakointiin työyhteisötasolla.
Työpaikan ja työterveyshuollon tulee yhdessä pohtia, mistä ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä työyhteisö hyötyisi.
Työterveysyhteistyö voi tukea mielenterveyttä
Me Työterveyslaitoksessa rakennamme parhaillaan mielenterveyttä tukevan työterveysyhteistyön toimintamallia yhdessä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa.
Työpaikat ja työterveyshuollot ovat vahvasti mukana kehittämisessä. Toimintamalli luodaan työpaikka-työterveyshuoltoparien tekemien pilotointien kokemusten ja oppien pohjalta.
Mielenterveyden tuki työpaikalla – toimintamalli työterveysyhteistyöhön -hankkeemme tavoitteena on tukea yksittäisiä työntekijöitä työyhteisön kautta. Hankkeen aikana työpaikat ja työterveyshuollot ovat kehittäneet yhdessä muun muassa riskienarviointia ja työpaikkaselvitysprosesseja, mutta myös esihenkilötyötä.
Hankkeessa on kokeiltu uusia työkaluja
Hankkeessa on esimerkiksi yhdistetty riskienarviointi ja työpaikkaselvitys yhteiseksi prosessiksi, jolloin vuoropuhelu työpaikan (esihenkilö) ja työterveyshuollon (työterveyshoitaja) välillä on helppoa.
Tavoitteiden asettamisen jälkeen työterveyshuollot ja työpaikat ovat toteuttaneet yhdessä sopimiaan toimenpiteitä.
Esimerkiksi psykososiaalista kuormitusta ja voimavaroja on tunnistettu osana riskienarviointia ja työpaikkaselvitystä entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä on hyödynnetty muun muassa esikyselyitä koko työyhteisölle.
Kyselyillä arvioidaan työyhteisön voimavaroja, mutta myös psykososiaalista kuormittuvuutta. Esikyselyn työyhteisötason raportoinnissa voidaan arvioida nykytilanne.
Suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden jälkeen voidaan myös seurata, onko muutosta tapahtunut. Onko henkinen kuormitus vähentynyt eli mikä on toimenpiteiden vaikutus?
Esihenkilötyössä työhyvinvointikeskustelut koetaan tarpeellisiksi ja tärkeiksi erityisesti työuupumuksen varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa. Hankkeen aikana on luotu ja testattu työterveyspsykologin kanssa yhdessä kehitettyä kysymyspatteristoa, joka helpottaa vaikeistakin asioista keskustelua.
Lisäksi on kehitetty ja testattu työyhteisöllistä työterveysneuvottelua. Se on työkalu, joka tukee esihenkilötyötä.
Työterveyshuollon tulee hoitaa koko työyhteisöä
Työterveysyhteistyön kehittämisen tulee olla osa työpaikan ja työterveyshuollon välistä jatkuvaa vuoropuhelua.
Hyväksi käytännöksi on osoittautunut ratkaisulähtöinen kehittäminen, jossa huomioidaan työyhteisön tarpeet ja nostetaan sen voimavarat esille. Ratkaisut mielenterveyden tukemiseen ovat käytännönläheisiä ja konkreettisia.
Työterveyshuollon tulee hoitaa koko työyhteisöä. Meidän on aika katsoa työterveyshuollon toimivuutta kokonaisuutena eikä vain yksittäisinä suoritteina.
Kommentointi