Vanhuspalveluissa hyvää johtamista – ja jatkossa vieläkin parempaa

Sote-alalla on pulaa työvoimasta. Tilanne uhkaa heiketä entisestään tulevina vuosina, kun suuri määrä alan ammattilaisista jää eläkkeelle. Vanhuspalvelut on yksi niistä aloista, joissa työvoimapula uhkaa voimakkaimmin.
-
Risto Nikunlaakso
Risto Nikunlaakso
erityisasiantuntija

Vanhuspalveluiden työoloja pitäisi kehittää. Uutta työvoimaa alalle ei ole varaa houkutella palkalla, joten julkisuudessa nostetaan usein esiin johtamisen kehittäminen.

Uutisia lukiessa tuntuu välillä, että johtaminen sote-alalla olisi heikompaa kuin monella muulla alalla – ehkä jopa merkittävä syy alan työvoimapulaan.

Mutta millaista se johtaminen sote-alalla ja vanhuspalveluissa oikeasti on?

Valmentavaa ja oikeudenmukaista johtamista

Työterveyslaitoksen vuosittainen Mitä kuuluu? -kysely mittaa sote-kuntayhtymien henkilöstön työhyvinvointia. Siinä sote-johtaminen saa sekä risuja että ruusuja.

Syksyn 2020 kyselyssä vain 37 prosenttia lähes 25 000 vastaajasta piti organisaation päätöksentekoa oikeudenmukaisena. Samalla kuitenkin yli 73 prosenttia vastaajista piti oman lähiesihenkilön toimintaa oikeudenmukaisena.

Noin kaksi kolmesta vastaajasta piti esihenkilön johtamistapaa myös valmentavana. He siis kokivat, että esihenkilö auttaa tunnistamaan työntekijöiden vahvuuksia ja kannustaa kehittämään osaamista.

Entä vanhuspalvelut, miten siellä johdetaan? Ennakolta voisi ajatella, että koska työ on monilla vanhuspalveluiden työntekijöillä kiireisempää kuin sotessa keskimäärin, johtamiselle jäisi vähemmän aikaa. Toisaalta esimerkiksi kotihoidossa voisi olla suuri tarve valmentavalle johtamiselle, koska työ on verrattain itsenäistä.

Mitä kuuluu? -kyselyn tulokset näyttävät vanhuspalveluiden työntekijöillä samankaltaisilta kuin muullakin sotessa, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden osalta jopa paremmilta. Myös valmentava johtaminen on vanhuspalveluissa hieman paremmalla tasolla kuin muualla sotessa.

Esihenkilöiden johtaminen vaikuttaa siis olevan mainettaan parempaa, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi edelleen kehittää. Erityisesti valmentava johtaminen, tai laajemmin ottaen palveleva johtaminen, voi tutkimusten mukaan vahvistaa työntekijöiden luottamusta, luovuutta, työhön sitoutumista ja oikeudenmukaisuuden kokemusta. Lisäksi sen on havaittu parantavan tiimien tehokkuutta ja innovatiivisuutta.

Vanhustyössä esihenkilöillä halu johtaa nykyistä paremmin

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hyvä veto -hankkeessa valmentava johtaminen on valittu yhdeksi pääkeinoksi vanhuspalvelualan vetovoimaisuuden parantamisessa.

Hankkeessa toteutetuissa haastatteluissa on havaittu, millaista valmentava johtaminen käytännössä on: työntekijäpulasta, rekrytointikiireistä ja ”tulipalojen sammuttelusta” huolimatta esihenkilöt pyrkivät käyttämään pelisilmää työntekijöiden erilaisten vahvuuksien huomioimisessa ja kohtaamaan eri-ikäiset työntekijät tilanteen vaatimalla tavalla.

Haastatteluista käy kuitenkin selvästi ilmi, että esihenkilöt haluaisivat johtaa nykyistä paremmin. Kun sille olisi vain aikaa.

Hyvä veto -hanke toteuttaa Marinin hallituksen ikäohjelmaa, ja sen myötä valmentavaa johtamista pyritään kehittämään vanhuspalveluissa kokeiluilla ja hyviä toimintatapoja jakamalla. Vaikka esihenkilöiden johtamistapa on jo nykyisellään yksi vanhuspalveluiden vahvuuksista, siitä pyritään jatkossa tekemään alan suuri vetovoimatekijä.

Lisätietoja:
Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa, Hyvä veto (tutkimushankkeen esittely)
Mitä kuuluu? – Hyvinvointikysely sote-alan henkilöstölle

Jaa sisältö somessa!