Yrittäjä, ole aktiivinen työterveyshuollon asiakas!

Työterveyshuoltopalvelujen hankkiminen on investointi yrittäjän työhyvinvointiin. Tekemällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa saa täysimääräisen hyödyn palveluista.
-

Yrittäjälle on tarjolla monenlaisia työterveyshuollon palveluja ja palvelupaketteja. Eniten puhutaankin palveluista – esimerkiksi siitä, kuuluvatko sairaanhoitopalvelut työterveyshuoltoon ja mitä tutkimuksia voidaan tehdä.

Ne ovat tietysti tärkeitä. Yrittäjän on syytä varmistua, että hän tietää tarkasti, mitä palveluja hänen työterveyshuoltosopimukseensa kuuluu ja mihin hän itse sitoutuu allekirjoittamalla sopimuksen. 

Vähemmälle huomiolle on jäänyt keskustelu yrittäjän ja työterveyshuollon yhteistyöstä. Miksi yhteistyötä ylipäätään tarvitaan ja mitä hyötyä siitä on? Eikö riitä, että yrittäjä tekee työterveyshuoltosopimuksen ja työterveyshuolto tekee sitä, mitä sopimuksessa on sovittu? 

Miten yrittäjä saa juuri hänen tarpeitaan vastaavat työterveyspalvelut?

Jo työterveyshuoltosopimusta solmittaessa yrittäjän kannattaa olla aktiivinen ja kertoa heti kättelyssä omista tarpeistaan ja toiveistaan. Työterveyshuolto voi vastata niihin vain, jos ne ovat tiedossa ja niistä keskustellaan.

Joskus voi käydä niin, että yrittäjällä on odotuksia, joita ei ole mahdollista täyttää työterveyshuollon toimin. Pettymysten ehkäisemiseksi yrittäjän on hyvä olla selvillä työterveyshuollon tarkoituksesta ja sisällöstä. Niistä saa tiivistä tietoa esimerkiksi Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto yrittäjän tukena -sivuilta.

Yhteistyön rakentamisessa työterveyshuolto toimii usein aloitteentekijänä. Sitä moni yrittäjä odottaakin palvelusopimuksen solmimisen jälkeen.

Yhteistyö käynnistyy työterveyshuollon tekemällä työpaikkaselvityksellä, jossa kartoitetaan yrittäjän tarpeet ja kuormitustekijät. Sen pohjalta työterveyshuolto tekee ehdotuksen yrittäjän työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi.

Myös siitä sovittaessa yrittäjän kannattaa olla aktiivinen ja käydä suunnitelma läpi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kannattaa myös kysyä, mitä se maksaa. On tärkeää, että mikään asia suunnitelmassa ei jää epäselväksi ja että se tuntuu omalta. Kun suunnitelma on tehty aidosti yhdessä keskustellen, siihen voi myös sitoutua.

Millaista yhteistyötä kannattaa tehdä?

Toimintasuunnitelmaa tehtäessä sovitaan myös, miten sen toteutumista ja vaikutuksia seurataan. Usein se tapahtuu keskustelemalla yhdessä säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa. Samalla yrittäjä ja työterveyshuolto arvioivat, tarvitaanko suunnitelmaan muutoksia.

Yrittäjän aktiivisuus on tässäkin tarpeen, sillä hän tietää parhaiten oman työnsä ja tarpeidensa muutoksista. Joskus ne ovat sellaisia, että ne täytyy ottaa huomioon työterveyshuollon toiminnassa. 

Yhteisen, avoimen keskustelun paikka on myös silloin, kun yrittäjä ei ole tyytyväinen työterveyshuoltonsa toimintaan tai kokee sen hyödyt vähäisiksi. Olipa tyytymättömyyden syy mikä tahansa, asia kannattaa ottaa puheeksi työterveyshuollon kanssa. Näin voidaan tunnistaa epäkohdat tai epäselvyydet ja miettiä yhdessä, voisiko jotain tehdä toisin.

Yrittäjän yksilöllisiä tarpeita vastaava ja kustannustehokas työterveyshuolto syntyy yhteistyössä. Se vaatii hieman aikaa ja viitseliäisyyttä, mutta se kannattaa.

Kirjoittajat: Helena Palmgren ja Susanna Visuri

Helena Palmgren työskenteli kehittämispäällikkönä Työterveyslaitoksessa yrittäjien ja pienten yritysten tutkimuksen ja kehittämisen parissa. Häntä kiinnostivat erityisesti pienten yritysten työterveyshuoltoon ja johtamiseen liittyvät kysymykset. Hän menehtyi yllättäen syksyllä 2021. 

Susanna Visuri toimii vanhempana asiantuntijana ja Johdetaan työkykyä mikroyrityksissä -tutkimuksen projektipäällikkönä. Hän työskentelee yrittäjien ja pienten yritysten työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja johtamisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden parissa.
 

Lisätietoja:

Mikroyritykset työkyvyn johtamista kehittämässä: tutkimus työkykyjohtamisen käytännöistä (tutkimushankkeen esittely)
 

Avainsanat

työterveyshuolto
pienyritys

Jaa sisältö somessa!