Suomesta löytyi yli 40 työtä välittävää alustayritystä

Työterveyslaitos on koonnut Työelämätieto-palveluun suomalaiset alustayritykset ja niiden toimialat. Listaus osoittaa, että alustatalous tarjoaa monentyyppistä työtä kuljetuspalveluista asiantuntijatyöhön. Alustatyöstä tarvitaan lisää tietoa niin tutkimuksessa, elinkeinoelämässä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin.
nainen työskentelee tietokoneella
Jere Immonen

Jere Immonen

Job title
tutkija
Laura Seppänen

Laura Seppänen

Job title
tutkimuspäällikkö

Työelämätieto-palvelun listaus tarjoaa tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa on työtä välittäviä alustayrityksiä. Listalla on jo nyt 43 yritystä, ja niiden kirjo on monipuolinen.

– Oli yllätys, että keikkatyötä välittäviä digitaalisia alustoja on Suomessa näin paljon. Lisäksi iso osa yrityksistä poikkeaa siitä mielikuvasta, mikä alustatyöllä on julkisessa keskustelussa. Kuljetuspalveluiden lisäksi alustataloudessa välitetään paljon asiantuntijatyötä, kertoo tutkija Jere Immonen Työterveyslaitoksesta.

Listaa tullaan päivittämään säännöllisesti yhteistyössä yritysten kanssa, mikä on tarpeen nopeasti muuttuvalla alalla. – Mukana on paljon pienimuotoisia start-up-yrityksiä, joita syntyy ja kaatuu nopeasti. Noin pari vuotta sitten suomalaisista alustayrityksistä tehdyt koonnit näyttivät hyvin erilaisilta kuin nyt Työelämätieto-palvelussa julkaistu listaus, Jere Immonen sanoo.

Millainen on alustayritys?

Alustatyön kenttä on laaja. Työelämätiedon listauksessa alustayritykselle on määritelty kuusi kriteeriä:

  1. Välitettävänä palveluna on työpanos.
  2. Työn välittämiseen osallistuu vähintään kolme tahoa: alustayritys, ostaja ja työn tarjoaja.
  3. Alustayritykset asemoituvat työn tarjoajan ja ostajan väliin.
  4. Työn välittäminen ja sen hallinta on alustayrityksen liiketoimintaa.
  5. Alustayrityksellä on käytössään digitaalinen alusta työn välittämiseen ja hallinnointiin.
  6. Yritys on rekisteröity Suomeen tai yrityksellä on Suomeen kohdistuvaa toimintaa.

– Osa yrityksistä identifioituu vuokratyöfirmoiksi, ja toiset ovat kuin markkinapaikkoja yrittäjille palveluiden myymiseen. Sitten on perinteisemmän käsityksen mukaisia alustayrityksiä, kuten kuljetuspalveluita, joissa mobiilisovellus ohjaa vahvemmin työn tekemistä. Eroja on etenkin siinä, kuinka paljon keikkatyötä tekevällä on vapautta päättää omista ehdoistaan, kuvailee Jere Immonen.

Reilun alustatyön kriteerit

Alustatalouden nähdään muuttavan työn tekemisen ja organisoinnin tapoja. Merkittävä kysymys on, miten suomalainen työlainsäädäntö ja sosiaaliturvajärjestelmä taipuvat uudentyyppiseen työhön.

Lisää tietoa alustatyöstä tarvitaan niin tutkimuksessa, elinkeinoelämässä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin. Tähän tarpeeseen vastaa Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla -hanke (REITA).

– Alustatyössä on riskejä ja heikkouksia, mutta toisaalta se tuo joustavuutta ja laajentaa sekä keikkatyön tekijöiden että ostajien markkinoita. Tavoitteemme on REITA-hankkeessa selvittää, miten voidaan vähentää alustatyön haittoja menettämättä alustatalouden hyötyjä, kertoo tutkimuspäällikkö Laura Seppänen Työterveyslaitoksesta.

Tutustu listaan Työelämätietopalvelussa!

Työtä välittävien alustayritysten listaus Työelämätieto-palvelussa

  • Suomalaisten alustayritysten kartoitus on tehty osana Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla – Reita -tutkimushanketta, jossa tutkitaan ja edistetään alustatyön reiluutta Suomessa.
  • Listaa täydennetään noin puolen vuoden välein. Työelämätieto-palvelun käyttäjiltä toivotaan apua päivittämiseen. Listasta puuttuvien yritysten tiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
  • Lisätietoa hankkeesta: Reilu työ alustoilla - REITA (2020-2023) - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lisätiedot

  • tutkija Jere Immonen, Työterveyslaitos, [email protected], puh. 046 921 8215 (lista alustayrityksistä)
  • tutkimuspäällikkö Laura Seppänen, Työterveyslaitos, [email protected], puh. 046 851 4752 (REITA-hanke)

Avainsanat

alustatyö
alustatalous
digitalisaatio
työelämän muutos
työelämätieto