Digikuilujen ylittäminen vaatii laajaa keinovalikoimaa ja taitopalettia 

Digitalisaation hyödyntämistä hidastavat digikuilut ovat täyttä totta myös Suomen työelämässä. Digikuiluja analysoinut Työterveyslaitoksen tutkijaryhmä nostaa esiin digitaalisen toimijuuden merkityksen kuilujen ylittämisessä. Tutkijat esittävät monia kehittämiskeinoja, joiden avulla työntekijöiden pärjäämistä digitalisoituvassa työelämässä voitaisiin parantaa.
Työntekijä näppäilee kannettavaa tietokonetta varastossa.
Tuomo Alasoini

Tuomo Alasoini

Job title
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 28.2.2022  

Työterveyslaitoksen tutkimusprojekti ”Digitalisaatio kaikkien kaveriksi” tuottaa uutta tietoa digitaalisista kuiluista työelämässä. Tutkimuksen loppuraportti “Työelämän digikuilujen yli” kertoo muun muassa, kuinka suurta joukkoa digikuilut koskevat, ketkä ovat näihin pudonneita ja miksi sekä kuinka digikuiluja voidaan kuroa umpeen ja estää niiden syntymistä.   

Suomen palkansaajien keskuudessa vallitsevia digikuiluja on tutkittu Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen aineistolla sekä vuosina 2020-21 toteutetuilla yksilöhaastatteluilla, organisaatiotasoisilla tapaustutkimuksilla ja osallistavilla kehittämistyöpajoilla. Tilastoanalyysilla selvitettiin digikuiluihin pudonneita ja laadullisella analyysilla putoamisten syitä ja niiden ylittämisten edellytyksiä. 

Digiosaamisessa tarvitaan laajaa taitopalettia  

Työelämän digikuilujen kaventamisessa ei tule kohdistaa huomiota vain työntekijöiden tekniseen laitteita ja sovelluksia koskevaan osaamiseen. Digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan tämän ohella myös kykyä etsiä tietoa sekä arvioida, hyödyntää, jakaa ja luoda sitä.  

– Vasta tämä laajempi taitopaletti luo aitoja mahdollisuuksia pärjätä digitalisoituvassa työelämässä, jossa yhteistyö, vuorovaikutus ja verkottuminen on kaiken a ja o. On tärkeää, ettemme keskustelussa digitaidoista rajoitu yksinomaan kykyyn käyttää laitteita ja sovellutuksia, korostaa tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.  

Laajempi taitopaletti tukee myös työntekijöiden edellytyksiä aktiiviseen toimijuuteen töiden muuttuessa, kuten osallistumaan digivälineiden ja tätä kautta oman työnsä kehittämiseen.

Digiosaamista tarvitaan kaikille  

Palkansaajista joka kuudes ja työntekijäammateissa toimivista joka neljäs käyttää digivälineitä työssään rutiininomaisesti tai ei lainkaan. Heidän pysymistään mukana digimurroksessa voidaan edistää tukemalla työn ulkopuolista digivälineiden käyttöä ja oppimista esimerkiksi helppopääsyisillä verkkokursseilla, kansalaisille suunnatuilla digitukipalveluilla ja oppimiseen liittyvällä pelillistämisellä. Lisäksi työnantajat voisivat motivoida työntekijöitä digitaitojen ennakoivaan kehittämiseen ja työtä voitaisiin muotoilla uudelleen siten, että siihen liitettäisiin nykyistä enemmän digivälineiden käyttöä.  

Digikuilujen syntymistä työpaikoille voidaan estää myös taitavalla ja riittävästi resursoidulla muutosjohtamisella. Erityisesti on tärkeää tukea työntekijöiden toimijuutta ja laajaa osallistumista muutoksen eri vaiheissa sekä luoda tähän toimivia oppimisen, palautteenannon ja digituen käytäntöjä.  

Kuormituksen torjunta vaatii myös toimia  

Työelämän digitalisoituminen on lisännyt monien kohdalla myös hallitsematonta tietotulvaa ja informaatioähkyä. Digivälineiden lisääntyvästä käytöstä aiheutuvaa kuormitusta ja häiriöitä voidaan tehokkaimmin torjua jo ennakoivasti paremmalla käyttäjien huomioonottamisella ja kuulemisella jo siinä vaiheessa, kun uusia ratkaisuja suunnitellaan. Kuormitustekijöitä tulee myös seurata työpaikoilla, käydä keskustelua ja luoda pelisääntöjä informaatioähkyn vähentämiseksi sekä kehittää digituen käytäntöjä pulmatilanteista selviämiseksi.  

Siinä, missä uusien teknologioiden käyttö on aiheuttanut tietotulvaa, voidaan uusilla älyteknologioilla luoda myös ratkaisuja tietotulvan hallitsemiksi.  

Digituen järjestämisessä on työpaikalla olennaista sen joustavuus ja räätälöinti. Joustavuus viittaa siihen, että tukea tulisi saada käyttöönoton ja käytön eri vaiheissa sekä varsinkin ongelmatilanteessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Räätälöinti tarkoittaa, että tukea tulisi saada sen tarvitsijalle tälle sopivassa muodossa. Tärkeää on usein työkavereilta saatava vertaistuki.  

Kehittämisen päähuomio käyttötapakuiluun  

Digikaveri-tutkimuksessa digikuilut on eroteltu käyttökuiluksi, käyttötapakuiluksi ja hyödyntämiskuiluksi. Kehittämisesitykset kohdistuvat pääosin käyttötapakuiluun eli kuiluun niiden kesken, jotka pystyvät työssä käyttämään digivälineitä taitavasti ja monipuolisesti sekä niiden, jotka eivät tähän pysty.

–  Puolet työntekijöistä pärjää hyvin työelämässä digivälineiden kanssa. Muiden haasteet koskevat joko digiosaamisen puutetta, käytön intensiivisyyttä tai käytön rutiinimaisuutta, joka ei juuri kasvata digitaitoja. Suurin osa selviytyy nykytehtävistään nykyiselläkin osaamisellaan mutta teknologioiden kehittyessä työpaikoilla täytyy olla myös tehokkaita keinoja digitaitojen jatkuvaksi kehittämiseksi, Alasoini muistuttaa.  

Tutustu loppuraporttiin  

Työelämän digikuilujen yli : digitalisaatio kaikkien kaveriksi (julkari.fi)  

Lisätietoja  

Tuomo Alasoini, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 564 6140, [email protected]

 

Jaa sisältö somessa!