Hyödynnä toimistoympäristön mahdollisuudet ja lisää toimiston vetovoimaa ja henkilöstön hyvinvointia

Etätyön lisääntymisen myötä monilla työpaikoilla pohditaan, miten toimistoista saisi vetovoimaisempia ja miten työympäristö voisi tukea henkilöstön hyvinvointia. Hyvinvointia tukevan toimistoympäristön suunnittelu perustuu kuormitustekijöiden vähentämiseen ja voimavaratekijöiden lisäämiseen. Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä lisäävät ratkaisut. Työterveyslaitoksen katsauksen mukaan toimistoympäristöissä on vielä paljon hyödyntämätöntä hyvinvointipotentiaalia. Huomio on kiinnitetty kuormitustekijöihin voimavaratekijöiden sijasta. Voimavaratekijöitä voitaisiin lisätä kokeilevasti ja pienillä resursseilla.
Neljä henkilöä toimistossa pöydän ääressä, takana viherseinä ja ikkunoita
Kaisa Wallenius
Kaisa Wallenius
vanhempi asiantuntija
Kasvokuva Sara Malve-Ahlroth
Sara Malve-Ahlroth
erityisasiantuntija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.1.2023

Kuormitustekijöiden hallinta muodostaa hyvinvointia tukevan tilasuunnittelun perustan ja tarkoittaa esimerkiksi hyvää ilmanvaihtoa, sisäilmaa ja akustiikkaa sekä toimivia tilaratkaisuja.

– Toimistoympäristön kuormitustekijöistä on tehty paljon tutkimusta, ja niiden hallinta onkin pääsääntöisesti hyvällä mallilla Suomessa, sanoo vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitoksesta.

– Sen sijaan työtilojen voimavaratekijöistä tutkimusta on toistaiseksi vasta vähän, ja niihin pohjautuvan tilasuunnittelun osalta on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia, kun tavoitellaan työntekijöiden parempaa hyvinvointia, painottaa Wallenius.

Voimavaratekijät parantavat viihtyisyyttä, työn sujumista ja terveyttä

Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi palautumista ja viihtyisyyttä lisäävät ratkaisut kuten viherkasvit, päivänvalo tai luontonäkymät. Myös terveellistä käyttäytymistä edistävät ratkaisut esim. fyysistä aktiivisuutta lisäävät kalusteet tai kannusteet portaiden käyttöön ja terveellisen ruokailuun, kuuluvat voimavaratekijöihin. Voimavaroja voidaan lisätä myös huomioimalla työn toiminnalliset tarpeet kuten työn sujuvuus, yhteistyö, vuorovaikutus, yksityisyys ja tilan tarve.

Ketterästi kokeillen liikkeelle

Voimavaralähtöisen suunnittelun hyvä puoli on se, että voimavaratekijöitä voidaan usein kokeilla ketterästi ja pienillä resursseilla.

– Varsin helposti voidaan kokeilla esimerkiksi viherkasvien tuomista työpisteille, ikkunanäkymien parempaa hyödyntämistä tai vaikka uusia tapoja personoida nimeämättömiä työpisteitä, ehdottaa erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth Työterveyslaitoksesta.  

– Kokeiluja ja niiden vaikutuksia on toki muistettava myös seurata, jotta saadaan tietää, minkälaisina muutokset koettiin ja oliko niistä hyötyä. Voimavaratekijöiden avulla voi olla myös mahdollista vähentää kuormitustekijöiden haittavaikutuksia kuten stressiä, muistuttaa Malve-Ahlroth.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Työtilojen voimavaratekijöiden vaikutuksista ja niiden suhteesta kuormitustekijöihin tarvitaan vielä paljon tutkimusta, jotta niitä osataan hyödyntää työtilojen suunnittelussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Minikatsaus: Hyvinvointia ja työn sujumista tukevat sisäympäristötekijät toimistossa
Kaisa Wallenius, Sara Malve-Ahlroth, Hanna Keränen ja Annu Haapakangas, Työterveyslaitos 2023.
(www.julkari.fi)

  • Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat julkaisseet tiiviin, yleistajuisen katsauksen hyvinvointiin vaikuttavista kuormitus- ja voimavaratekijöistä toimistoympäristössä. Hyvinvointia voidaan tukea tilojen suunnitteluratkaisuilla ja työympäristömuutoksilla, jotka pyrkivät vähentämään kuormitustekijöitä (patogeeninen lähestymistapa) tai lisäämään voimavaratekijöitä (salutogeeninen lähestymistapa).
  • Katsauksessa tarkastellaan sisäilman laadun, lämpöolojen, ääniympäristön, visuaalisen ympäristön, luonnon elementtien sekä tila- ja kalusteratkaisujen yhteyttä hyvinvointiin ja työn sujumiseen.
  • Katsaus pohjautuu pääosin 2010- ja 2020-luvuilla kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä julkaistuihin katsausartikkeleihin.
  • Rahoittaja: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, joka toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita.
     

Lisätiedot

vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius, Työterveyslaitos, puh. 050 514 5993, kaisa.wallenius@]ttl.fi

erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth, Työterveyslaitos, puh. 044 970 7292, sara.malve-ahlroth [at] ttl.fi

 

LIITE Kuva: Keskeiset hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen vaikuttavat sisäympäristötekijät toimistossa

Keskeiset hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen vaikuttavat sisäympäristötekijät toimistossa

Jaa sisältö somessa!