Korona ja hyvinvointialueille siirtyminen haastavat sote-työntekijöiden jaksamista  

Sote-työntekijät ovat tiukoilla koronan kurimuksessa ja hyvinvointialueisiin siirtymistä koskevien huolien vuoksi. Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tulokset osoittavat koronapandemian nakertavan jaksamista monin tavoin lukuisissa ammattiryhmissä. Työhyvinvointia puolestaan tukevat vankka ammattitaito, työyhteisön tuki ja valmentava johtaminen. 
Hoitaja ottaa käsipuhdistetta.
Jaana Laitinen

Jaana Laitinen

Job title
tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.1. 2022

Pitkittynyt koronapandemia on kasvattanut sote-ammattilaisten työmäärää entisestään, osoittaa vuoden 2021 Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely. Koronan takia työmääränsä arvioi viime vuonna kasvaneen 47 prosenttia kyselyyn vastanneista 11 925 sote-työntekijästä. Vuosi sitten työmäärän kasvusta kertoi 37 prosenttia vastaajista. Eniten työmäärä on koronan takia kasvanut yli- ja osastonhoitajilla, röntgenhoitajilla sekä sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä. Melkein kolmasosa vastaajista on myös kokenut pelkoa terveytensä puolesta koronan takia.  

Esihenkilöiden johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja valmentavaksi. Organisaatiotason päätöksenteko tosin koetaan harvemmin oikeudenmukaiseksi, mitä voisi vahvistaa esimerkiksi työntekijäryhmille paremmin kohdennetulla organisaatioviestinnällä.  

Myös sote-uudistus asettaa haasteita hyvinvoinnille  

Koronan ohella työntekijöiden jaksamista tulee haastamaan hyvinvointialueille siirtyminen, mikä voi herättää huolta työntekijöissä jo nyt. Koronatilanteen, organisaatiomuutosten ja muiden työn nostamien kielteisten tunteiden käsittely työyhteisöissä on entistä tärkeämpää. Runsas kolmasosa Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista kertoi, että kielteisiä tunteita käsitellään työyhteisöissä säännöllisesti.  

– Säännöllinen ammatillinen tunteiden käsittely on tärkeää, jotta tunteet eivät jää taakaksi ja häiritse esimerkiksi yöunia ja työstä palautumista. Korona on vähentänyt todennäköisesti myös epävirallisia tilanteita kuten yhteisiä taukoja, joiden aikana on työhön liittyvistä tunteista puhuttu aiemmin, tutkimusprofessori Jaana Laitinen muistuttaa.  

Henkilöstön hyvät mahdollisuudet osallistua työtä koskevien muutosten suunnitteluun ja toteutukseen sekä vuorovaikutteinen, valmentava johtaminen ovat keinoja varmistaa muutosten onnistuminen haastavassa tilanteessa.   

– Muutoksen sujumisessa on tärkeää osallistaa työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan muutoksen toteuttamiseen, jotta he sitoutuvat siihen, Laitinen korostaa.  

Kyselyn tuloksissa on näkynyt tässä suhteessa positiivista kehitystä: esimerkiksi valmentavan johtamisen tilanne kehittyi positiivisesti viime vuonna verrattuna vuotta aiempaan. Positiivista on myös se, että useampi kuin neljä viidestä työntekijästä koki ammattitaitonsa vastaavan hyvin työtehtävien vaatimuksia, mikä vahvistaa yksilöllisiä voimavaroja. Nämä työhyvinvoinnin tärkeät osatekijät tukevat työntekijöiden jaksamista haastavassa tilanteessa.  

Tulokset perustuvat marraskuussa 2021 toteutettuun Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyyn. Kyselyyn vastasi 11 925 sotelaista (vastausprosentti oli 62). 

 Tutustu tutkimukseen

Lisätiedot  

Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, [email protected]   

 

 

 

Jaa sisältö somessa!