Työn määrä ja rooliristiriidat kuormittavat tuomioistuimissa työskenteleviä

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin kattavasti tuomioistuimissa työskentelevien työoloja ja työhyvinvointia. Verrattuna 13 vuoden takaiseen tutkimukseen työn kuormittavuus on lisääntynyt, mutta johtaminen ja työn itsenäisyys ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan.
kuvituskuva: nainen toimistossa lasiseinän takana
Jari Hakanen
Jari Hakanen
tutkimusprofessori

Tuomioistuinvirasto ja Työterveyslaitos tiedottavat

Tuomioistuinviraston asettamaan ja Työterveyslaitoksen toteuttamaan Hyvinvointi ja työolot tuomioistuimissa 2022 -tutkimushankkeeseen osallistui lähes 2000 tuomioistuimissa työskentelevää. Tutkimuksen mukaan työ tuomioistuimissa on vaativaa päätöksentekotyötä, joka on myös jatkuvan julkisen huomion kohteena. Toisaalta yli puolet vastaajista koki säännöllisesti työn imua työssään.

– Tutkimuksella kerättyä tietoa tullaan käyttämään hyväksi Tuomioistuinviraston tehtäviin kuuluvassa kehittämistyössä, mutta se tarjoaa myös tuomioistuimille perustan työhyvinvointityön ja yleisemminkin kehitystyön kohdentamiselle, kertoo tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, oikeusneuvos Irma Telivuo.

Tutkimus osoitti, että tuomioistuimissa työskentelevien työssä on työn imua ylläpitäviä ja työuupumusta ehkäiseviä voimavaroja, kuten myönteinen kokemus työn tuloksellisuudesta ja vaihtelevuudesta, sekä itsenäisyyttä että yhteisöllisyyttä ja ihmislähtöistä ja oikeudenmukaista johtamista. Toisaalta monet kokivat kuormittavina esimerkiksi työn määrän kohtuuttomuuden, työn valumisen vapaa-ajalle, monesta suunnasta tulevat odotukset sekä tietojärjestelmäongelmat.

– Tulosten perusteella erityisesti ristiriitaiset työtä koskevat odotukset, jatkuvat paineet oppia ja omaksua uutta sekä kiire ja työn määrä olivat vahvimmin yhteydessä työuupumukseen. Kokemus työn tuloksista ja merkityksestä, oikeudenmukaiset työkäytännöt sekä kehittävä, monipuolinen työ puolestaan olivat työn imulle tärkeimpiä voimavaroja. Ilahduttavasti myös työn myönteinen vaikutus kotiin ja kodin vaikutus työhön olivat vahvoja työn imun lähteitä, toteaa hankkeen vastuututkija Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Kuitenkin uuden työuupumuksen liikennevalomallin mukaan henkilöstöstä 17 %:lla oli kohonnut riski työuupua ja kahdeksan prosenttia vastaajista kärsi todennäköisestä työuupumuksesta.

Maalittamistakin koettu

Vastanneista sanallista väkivaltaa, kuten nimittelyä tai pilkkaa oli viimeisen puolen vuoden aikana kokenut vähintään kerran kahdeksan prosenttia vastaajista. Eniten sitä oli koettu käräjäoikeuksissa. Sen sijaan fyysisen väkivallan kokemukset olivat harvinaisia.

Maalittamista, eli virkamiesten tavoitteellista halventamista tai häiritsemistä tarkoituksena vaikuttaa viranomaisten päätöksentekoon ja toimintaan, oli viimeisen puolen vuoden aikana kokenut hieman alle kahdeksan prosenttia vastanneista. Joka viidennes maalittamista kokeneista oli kohdannut sitä työssään enemmän kuin viisi kertaa viimeksi kuluneen kuuden kuukauden aikana. Maalittamista olivat kohdanneet ennen kaikkea käräjäoikeuksissa, korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa työskentelevät.

Työ on aiempaa kuormittavampaa, mutta johtaminen on kehittynyt

Nyt tehty tutkimus tarjosi myös mahdollisuuden vertailla muutoksia tuomioistuintyössä ja hyvinvoinnissa pitkällä aikavälillä. Tutkimukseen osallistuneissa oli 136 myös vuonna 2009 Työterveyslaitoksen vastaavaan tutkimukseen osallistunutta tuomari- tai esittelijätehtävissä toiminutta.

– Työoloissa oli näillä vastaajilla tapahtunut sekä kielteisiä että myönteisiä muutoksia. Työn määrällisen kuormittavuuden ja lainsäädännön mutkikkuuden koettiin lisääntyneen. Toisaalta käsittelyajat olivat lyhentyneet selvästi ja johtaminen arvioitiin nyt aiempaa ihmislähtöisemmäksi, toteaa Jari Hakanen.

Työhyvinvoinnissa ero näkyi seurantaan osallistuneilla jonkin verran lisääntyneenä työuupumusoireiluna, erityisesti kroonisen väsymyksen ja kyynistyneisyyden suhteen.

– Myönteistäkin kehitystä näyttää tapahtuneen, vaikka esimerkiksi työhön käytetty aika on entisestään lisääntynyt. Kun työajan käyttöä on tämän tutkimuksen lisäksi selvitetty syyskuussa 2022 koko tuomioistuinlaitosta koskeneessa työajan seurannassa, kehittämisen edellytyksenä olevaa tietoa on nyt hyvin saatavilla. Kehittämistä tarvitaan, kun työn kuormittavuus, työn vaatimukset ja työuupumusoireilu ovat aikaisempaan nähden lisääntyneet, arvioi Irma Telivuo.

Lisätiedot

  • Tuomioistuinviraston johtokunnan varapuheenjohtaja, oikeusneuvos, korkein hallinto-oikeus, Irma Telivuo, irma.telivuo [at] oikeus.fi (irma[dot]telivuo[at]oikeus[dot]fi), puh. 0295640341
  • Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen [at] ttl.fi (jari[dot]hakanen[at]ttl[dot]fi), puh. 040 562 5433

Hyvinvointi ja työolot tuomioistuimissa 2022 -tutkimushanke

  • Tutkimuksessa kartoitettiin kattavasti tuomioistuimissa työskentelevien työn vaatimuksia ja voimavaroja sekä työhyvinvointia ja työkykyä. Tutkimuksen tavoitteena on tukea tuomioistuintyön kehittämistä yhä vaativammaksi kehittyvässä toimintaympäristössä.
  • Sähköinen kysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2022. Vastaajia oli yhteensä 1949 (vastausprosentti 56). Osallistuneista 73 % naisia, 69 % vakinaisessa tehtävässä ja esihenkilöasemassa 15 % vastaajista keski-iän ollessa 45,6 vuotta.
  • Tutkimukseen osallistuneista 75 prosenttia työskenteli yleisissä tuomioistuimissa, 19 prosenttia hallintotuomioistuimissa ja neljä prosenttia erityistuomioistuimissa.
  • Tutkimuksen tekivät Jaana-Piia Mäkiniemi ja Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
  • Linkki tutkimuksen loppuraporttiin.
  • Tiedote Tuomioistuinviraston sivuilla: Työn määrä ja rooliristiriidat kuormittavat tuomioistuimissa työskenteleviä - Tuomioistuinvirasto

 

 

 

Jaa sisältö somessa!