Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin

Työuupumus ei kysy ikää, mutta sukupuoli ja koulutustaso ennustavat työuupumuksen todennäköisyyttä. Palkansaajaväestössä noin kahdeksan prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä kokee työuupumusta. Korkeammin koulutetut kokevat työuupumusta useammin kuin matalammin koulutetut. Kattava aineisto on nyt tarjolla Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
-
Pekka Varje
Pekka Varje
tutkimuspäällikkö

Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.6.2023 

Palkansaajien näkemyksiä työoloistaan selvitetään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka vuosittain. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin. Aineistoon pääsee nyt tutustumaan Työterveyslaitoksen Työelämätiedossa. 

– Työelämätiedossa käyttäjä voi vaivatta tarkastella työuupumuksen ja stressin kokemusta työväestössä useiden suodatusvaihtoehtojen mukaan jaotellen. Aineistoa pääsee tarkastelemaan monin eri tavoin määrällisesti tai ketjutettuna, tutkimuspäällikkö Pekka Varje kertoo. 

Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia. 

Haitallisen stressin kokeminen on työuupumusta yleisempää 

Stressin kokeminen on työuupumisen kokemisen tavoin yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia. 

Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja. 

Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen. 

Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita. Työuupumusta mittaavat kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. 

Työhyvinvoinnin tukemiselle on tarvetta 

Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.  

Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan. 

Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen. 

Työ- ja elinkeinoministeriö mittaa työelämän muutoksia vuosittain 

Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään. Tutkimuksen tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, ja niistä raportoidaan keväisin. 

Palkansaajien haastatteluissa kysytään muun muassa seuraavista: 

  • omasta asemasta työmarkkinoilla 
  • digitaalisesta ympäristöstä 
  • jatkuvasta oppimisista työssä 
  • työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista 
  • syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta työssä 
  • työn kuormittavuudesta ja työkyvystä 
  • työn imusta ja hyvinvoinnista työssä 
  • ammatillisesta järjestäytymisestä. 

Tutustu 

Työelämäbarometrin tiedot Työelämätiedossa: Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta 

Lisätietoja 

  • Tutkimuspäällikkö Pekka Varje, Työterveyslaitos, puh. 050 576 8236, pekka.varje(at)ttl.fi 
  • Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7297, maija.lyly-yrjanainen(at)gov.fi 

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!