Uusi menetelmä työllistymiskyvyn tukemiseen työsuhteen päättyessä

Työterveyslaitos on julkaissut ohjeistuksen ja lomakkeita, joilla työnantaja ja työterveyshuolto voivat seuloa ne työntekijät, jotka tarvitsevat konkreettista tukea työllistyäkseen uudelleen. Tällä hetkellä muutosturvan ulkopuolelle jää työntekijöitä, jotka voisivat hyötyä työterveyshuollon tukitoimista ennen työsuhteen päättymistä.
-
Henkilökuvassa Tuulia Varanka-Ruuska
Tuulia Varanka-Ruuska
erikoislääkäri
Pirjo Juvonen-Posti
Pirjo Juvonen-Posti
johtava asiantuntija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 17.4.2024

Työterveyslaitos muistuttaa työnantajia työkyvyn tukemisen tärkeydestä kaikissa työuran vaiheissa – myös silloin, kun työsuhde on päättymässä.

Työnantajan tulee järjestää työntekijöilleen lakisääteiset työterveyshuollon palvelut, joilla tuetaan työkykyä. Työttömyyden uhatessa keskiöön tulisi ottaa uudelleen työllistymisen tukeminen. Tähän ohjaa myös Valtioneuvoston asetus (Vna 708/2013), jonka mukaan terveystarkastuksia tulisi tehdä tarvittaessa myös työsuhteen päättyessä.  

– Tätä mahdollisuutta hyödynnetään valitettavan huonosti. Työsuhteen päättyessä tehdään varsin vähän terveystarkastuksia työllistymiskyvyn selvittämiseksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHilmo-tilastojen mukaan, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Tuulia Varanka-Ruuska Työterveyslaitoksesta.

Tilanne voi olla parempi yli 30 työntekijän organisaatioissa, joita koskee muutosturva. Niissä työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus jatkuu kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos irtisanominen on tehty tuotannollis-taloudellisista syistä ja työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta.

– Muutosturvan ulkopuolelle jää paljon työntekijöitä. Työllistymiskyvyn tuen tarve tulisi kartoittaa myös niiltä työntekijöiltä, joiden työsuhde on lyhempi tai määräaikainen, sanoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta. 

Ammatillinen osaaminen pohdintaan, kun työttömyys uhkaa 

Työterveyslaitos on julkaissut tiiviin ohjeistuksen ja lomakkeita, jotka helpottavat työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tunnistamista ja tukemista. 

– Ihannetilanteessa tieto työntekijän työsuhteen päättymisestä menee ajoissa työnantajalta työterveyshuoltoon, sanoo Tuulia Varanka-Ruuska. 

Uudessa menetelmässä työterveyshuollosta lähetetään työntekijälle täytettäväksi ammatillisen osaamisen lomake. Henkilö voi käyttää lomaketta oman pohdintansa tukena ja toimittaa sen halutessaan työvoimapalveluihin.  Jos sen pohjalta todetaan erityisiä työkyvyn tuen tarpeita, voidaan sopia vastaanotto- tai etäkäynti työterveyshuoltoon, jossa kartoitetaan ja kuvataan tarkemmin aiemmin toteutuneita työkyvyn tukitoimia ja nykytilannetta, sekä jatkotoimen tarvetta.

Tavoitteena on sujuvoittaa työntekijän polkua sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin. Työkyvyn ja uudelleen työllistymisen haasteisiin pitäisi päästä kiinni mahdollisimman varhain, jotta työttömyys ei näistä syistä pitkity.

– Erityisesti osatyökykyiset työntekijät hyötyvät tuesta omien vahvuuksien ja työllistymisen haasteiden tunnistamiseen. Moni haluaa vastauksia siihen, mihin minun työkykyni riittää ja mitä tehdä seuraavaksi, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Työnantaja on avainasemassa 

Työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työkyvyn tukea tarjotaan työsuhteen päättyessä. Käytännössä uudesta yhteistyökäytännöstä voi sopia oman työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa, ja se kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. 

– Kysymys on, miten saamme työnantajat sitoutumaan aktiivisen työvoimapolitiikan tavoitteisiin. Monien pienyritysten kohdalla palvelujen tarjoamista voi rajoittaa pyrkimys lyhytaikaiseen kustannusten säästöön. Kannustaisin haastamaan tätä ajattelua, sillä työvoima tarve voi muuttua nopeastikin, sanoo Pirjo Juvonen-Posti.

– Välttämättä ei ole kyse edes suuresta kulusta, sillä menetelmä on kevyt toteuttaa. Kyseessä on lomakkeen lähettäminen työntekijälle sekä tarvittaessa vastaanottokäynti ja tietojen välittäminen seuraavalle toimijalle työntekijän luvalla. Tämä on työsuhteen päättyessä pieni investointi, jolla voi olla yksilölle suuri merkitys, Pirjo Juvonen-Posti kuvailee. 

Tutustu

Lisätiedot

  • Tuulia Varanka-Ruuska, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos, tuulia.varanka-ruuska [at] ttl.fi, +358 30 4746 090
  • Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, pirjo.juvonen-posti [at] ttl.fi, +358 30 4742 041

Jaa sisältö somessa!