Työkyvyn tuki

Hyvä työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työpaikan sisäiset toimenpiteet ovat ensisijaisia ja painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Työterveyshuolto toimii yhteistyössä työpaikan kanssa terveyden ja työkyvyn edistämiseksi työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn tukeminen perustuu työpaikalla sovittuihin käytäntöihin. Johdon, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon kesken sovitut toimintatavat kirjataan työpaikan työkyvyn tuen malliin. 

Malli suunnitellaan työpaikan tarpeisiin. Mallissa kuvataan työpaikan ja työterveyshuollon konkreettiset toimenpiteet työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi, työhön paluun tukemiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Työkyvyn tuen mallissa kuvataan 

  • varhainen välittäminen ja puheeksi ottaminen työkykyasioissa 
  • sairauspoissaolokäytännöt, poissaolotietojen ja -asiakirjojen käsittely 
  • työterveysneuvottelun käytännöt ja asiakirjat 
  • kuntoutukseen ohjaamisen käytännöt 
  • työhön paluun tukeminen 
  • päihdeohjelma, hoitoonohjauskäytännöt ja asiakirjat 
  • toimintaohjeet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi.  

Työnantaja johtaa työkyvyn tukemista

Työkyvyn tukeminen on osa organisaation henkilöstöstrategiaa. 

Työnantaja vastaa siitä, että työpaikan toimintakäytännöt työkyvyn tukemiseksi on sovittu työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. 

Työnantajan tulee tiedottaa henkilöstölle työpaikan työkyvyn tuen toimintatavoista. 

Työnantajan tulee huolehtia, että esihenkilöillä on riittävästi osaamista työntekijän varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja työkyvyn tukemiseen. Työnantajan tehtäviin kuuluu myös seurata työkyvyn tuen toimintakäytännön toteutumista ja vaikutuksia. 

Työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta vastaa työnantaja. Riskien kartoittaminen, työpaikkaselvitysten tekeminen sekä työtapaturmien torjunta ja työyhteisön toiminnan edistäminen ovat työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työnantajan toimiva yhteistyö niin työsuojelun kuin työterveyshuollon kanssa mahdollistaa tehokkaan työkyvyn tukemisen työpaikalla. 

Esihenkilö välittää varhain

Esihenkilö havainnoi ja tunnistaa työn vaikutuksia työkyvylle. Esimerkiksi työn ja organisaation muutostilanteissa voi syntyä työntekijöitä kuormittavia tilanteita. Työturvallisuuskulttuurin ylläpitäminen ja turvallisten työtapojen edellyttäminen tukee työkykyä. 

Esihenkilön tehtäviin kuuluvat työkyvyn alenemisen varhaisten signaalien tunnistaminen, työssä selviytymisen seuraaminen ja työkykyasioista keskusteleminen sekä keskustelun dokumentointi. 

Esihenkilö voi pyytää työterveyshuollolta arvioita työntekijän työkyvystä. Esihenkilö voi kutsua koolle työterveysneuvottelun työkykyä tukevien toimenpiteiden kartoittamiseksi. 

Työhön paluu sairaus- tai muun poissaolon jälkeen on tärkeä vaihe työkyvyn tuessa ja se tulee suunnitella yhdessä työntekijän ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Esihenkilö perehdyttää työhön ja tilanteen mukaan muokkaa työtä, huolehtii lisäkoulutuksesta, informoi työyhteisöä ja edelleen tukee ja seuraa työntekijän työkykyä. 

Työntekijä huolehtii työkyvystään

Työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja työkyvystään. Työntekijän tulee noudattaa työssään työnantajan määräyksiä ja ohjeita sekä työpaikalla sovittuja käytäntöjä. Hänellä on oikeus saada apua työnantajalta, esihenkilöltä ja työterveyshuollolta työkykyynsä liittyvissä asioissa.

Työterveyshuolto on työkyvyn asiantuntija

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työntekijöiden työkyvyn tukeminen ja seuranta. Työterveyshuolto ohjaa ja tukee työnantajaa ja esihenkilöä työkykyasioissa ja osallistuu työpaikan työkyvyn hallinnan mallin laadintaan. Työterveyshuolto analysoi ja raportoi työpaikkatasolla työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovittuja työkyvyn tukeen liittyviä mittareita, kuten sairauspoissaoloja tai pidettyjen työterveysneuvottelujen määriä. Työterveysneuvottelu on tärkeä työterveyshuollon yhteistyöfoorumi työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kesken työntekijän työkyvyn suunnittelun edistämiseksi. 

Työterveyshuolto arvioi työntekijän työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarvetta ja ohjaa kuntoutukseen. Työterveyshuollolla on työkyvyn tukemisen koordinointivastuu riippumatta siitä, missä työntekijän hoito ja kuntoutus toteutetaan. Työhön paluu suunnitellaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa.

Tutustu Kelan julkaisemaan työterveyshuollon lausuntoon työhön paluun mahdollisuuksista

Henkilöstön edustajien rooli työkyvyn tuessa

Työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet osallistuvat työpaikan työkyvyn toimintakäytäntöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi he osallistuvat yksittäisen työntekijän työtilanteen selvittelyyn ja työkyvyn tukemiseen hänen pyynnöstään.

Työkyvyn tuki työsuhteen päättyessä

Työterveyshuollon tulee tukea työkykyä kaikissa työuran vaiheissa, myös työuran taitekohdissa ja nykyisen työsuhteen päättyessä. Jotta uudelleentyöllistyminen nopeutuisi, on tärkeää huomioida työkyvyn tuen tarve, erityisesti jos henkilön työkyky on alentunut.

Työterveyshuollon tulisi auttaa henkilöä tunnistamaan hänen jäljellä olevaa työkykyään, esimerkiksi osaamista. Tavoitteena on koota ja siirtää keskeinen työkyvyn tukitieto seuraaville henkilöä tukeville toimijoille, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin.

Työterveyshuollon tukea työttömyyden uhatessa voi tarkastella työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan näkökulmista.

Työntekijän on mahdollista saada

  • suunnitelma terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.
  • yhteenveto aiemmin toteutuneista työkyvyn tukitoimista.
  • tukea omien vahvuuksien ja haasteiden tunnistamiseen.
  • ohjaus jatkotoimiin.
  • Työntekijä voi ottaa itse yhteyttä työterveyshuoltoon.

Työterveyshuolto

  • kutsuu henkilön tarvittaessa terveystarkastukseen.
  • sovittaa yhteen, seuraa ja arvioi hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. 
  • laatii suunnitelman työkyvyn ylläpitämiseksi ja ohjaa jatkotoimiin (Työkyvyn tuen siirtolomakkeet, löytyvät alempaa sivulta).
  • tekee yhteistyötä muun terveydenhuollon ja työllisyyspalveluiden kanssa (Työkyvyn tuen siirtolomakkeet).
  • kirjaa työterveysyhteistyössä sovitun käytännön toimintasuunnitelmaan.

Työnantaja

  • järjestää työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut.
    • Järjestämisvelvollisuus jatkuu tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotulle 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä, jos palveluksessa on yli 30 työntekijää ja työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.
  • informoi työntekijöitä sovitusta käytännöstä ja työterveyshuoltoa henkilöstömuutoksista.

Voit tutustua työntekijän mahdollisuuksiin, työnantajan velvollisuuksiin ja työterveyshuollon tehtäviin myös Työterveyshuollon tuki työttömyyden uhatessa -kuvan avulla. 

Työkyvyn tuen siirtolomakkeet

Työterveyshuoltojen käyttöön on kehitetty työkyvyn tuen siirtolomakkeet: Ammatillinen osaaminen ja Tyoterveyshuollon yhteenveto tyokyvyn toimista. Lomakkeiden avulla voi kuvata työttömäksi jäävän henkilön osaamista sekä työ- ja toimintakykyä ilman, että välittää terveystietoja terveydenhuollon ulkopuolelle, kuten työllisyyspalveluihin.

Lataa lomakkeet painikkeista:

Tutustu myös  sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnassa antamaan ohjeeseen: Työterveysyhteistyö ja työterveyshuollon palvelut työttömyyden uhatessa sekä lomautus- ja irtisanomistilanteissa.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Owe Österbacka

vanhempi asiantuntija
Sähköpostiosoite
owe.osterbacka [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 2328
Henkilökuvassa Tuulia Varanka-Ruuska

Tuulia Varanka-Ruuska

erikoislääkäri
Sähköpostiosoite
tuulia.varanka-ruuska [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 6090