Työkyvyn tuki

Työterveyshuolto ja työpaikka edistävät yhdessä henkilöstön terveyttä ja työkykykyä työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn tuki perustuu työpaikalla sovittuihin käytäntöihin. Johdon, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden sekä työterveyshuollon kesken sovitut toimintatavat kirjataan työpaikan työkyvyn tuen malliin. 

Malli suunnitellaan työpaikan tarpeisiin. Mallissa kuvataan työpaikan ja työterveyshuollon konkreettiset toimenpiteet työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi, työhön paluun tukemiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Työkyvyn tuen mallissa kuvataan:

• varhainen välittäminen ja puheeksi ottaminen työkykyasioissa 
• sairauspoissaolokäytännöt, poissaolotietojen ja -asiakirjojen käsittely 
• työterveysneuvottelun käytännöt ja asiakirjat 
• kuntoutukseen ohjaamisen käytännöt 
• työhön paluun tukeminen 
• päihdeohjelma, hoitoonohjauskäytännöt ja asiakirjat 
• toimintaohjeet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi.  

Työkyvyn tukeminen on osa organisaation henkilöstöstrategiaa. 

Työnantaja vastaa siitä, että työpaikan toimintakäytännöt työkyvyn tukemiseksi on sovittu työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. 

Työnantajan tulee tiedottaa työyhteisölle siitä, miten työpaikalla tuetaan henkilöstön työkykyä. 

Työnantajan tulee huolehtia, että esihenkilöillä on riittävästi osaamista tunnistaa ja tukea työntekijän työkykyä sekä tarvittaessa tarttua sovittuihin varhaisen tuen toimiin. Työnantajan tehtäviin kuuluu myös seurata työkyvyn tuen toteutumista ja vaikutuksia työpaikalla. 

Työnantaja vastaa työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työkykyä ylläpitävää toimintaa on:

• riskien kartoittaminen
• työpaikkaselvitysten tekeminen
• työtapaturmien torjunta ja 
• työyhteisön toiminnan edistäminen

Työnantajan toimiva yhteistyö työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa tekee työkyvyn tukemisesta työpaikalla tehokasta. 

Esihenkilö havainnoi ja tunnistaa sitä, mitkä ovat työn vaikutukset työntekijöiden työkykyyn. Esimerkiksi työn ja organisaation muutostilanteisiin voi liittyä työntekijöitä kuormittavia tilanteita. Työturvallisuuskulttuurin ylläpitäminen ja turvallisten työtapojen edellyttäminen tukee työkykyä. 

Esihenkilön tehtäviin kuuluu:

• tunnistaa työkyvyn alenemisen varhaisia merkkejä
• seurata työssä selviytymistä 
• keskustella työkykyasioista työntekijöiden kanssa ja dokumentoida keskustelut. 
• Esihenkilö voi pyytää työterveyshuollolta arvioita työntekijän työkyvystä. 
• Esihenkilö voi kutsua koolle työterveysneuvottelun, jossa kartoitetaan työkykyä tukevia toimenpiteitä. 

Työkyvyn tukemisessa tärkeä vaihe on työhön paluu sairaus- tai muun poissaolon jälkeen. Työhön paluu tulee suunnitella yhdessä työntekijän ja tarvittaessa myös työterveyshuollon edustajan kanssa. Esihenkilö perehdyttää työhön, muokkaa tarvittaessa palaavan työntekijän tehtäviä, huolehtii lisäkoulutuksesta, informoi työyhteisöä sekä tukee ja seuraa työhön palaavan henkilön työkykyä. 

• Työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja työkyvystään. 
• Hän noudattaa työssään työnantajan määräyksiä ja ohjeita sekä työpaikalla sovittuja käytäntöjä. 
• Hänellä on oikeus saada apua työnantajalta, esihenkilöltä ja työterveyshuollolta työkykyynsä liittyvissä asioissa.

• Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työntekijöiden työkyvyn tukeminen ja seuranta. 
• Työterveyshuolto ohjaa ja tukee työnantajaa sekä esihenkilöä työkykyasioissa ja osallistuu työpaikan työkyvyn hallinnan mallin laadintaan. 
• Työterveyshuolto analysoi ja raportoi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovittuja työkyvyn tukeen liittyviä mittareita, kuten sairauspoissaoloja tai pidettyjen työterveysneuvottelujen määriä. 
• Työterveysneuvottelu on tärkeä yhteistyön foorumi. Siinä työterveyshuolton, työntekijä, esihenkilö ja työnantaja yhdessä tekevät suunnitelman työntekijän työkyvyn edistämiseksi. 
• Työterveyshuolto arvioi työntekijän työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarvetta ja ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen.
• Työterveyshuollolla on työkyvyn tukemisen koordinointivastuu riippumatta siitä, missä työntekijän hoito ja kuntoutus toteutetaan. 
• Työhön paluu suunnitellaan yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa.

Työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet osallistuvat työpaikan työkyvyn toimintakäytäntöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi he osallistuvat yksittäisen työntekijän työtilanteen selvittelyyn ja työkyvyn tukemiseen, jos tyuöntekijä sitä pyytää.

Työterveyshuollon tulee tukea työkykyä kaikissa työuran vaiheissa, myös työuran taitekohdissa ja nykyisen työsuhteen päättyessä. Jotta henkilö työllistyisi uudelleen nopeammin, on tärkeää huomioida tarve työkyvyn tuelle. Erityisesti silloin, jos henkilön työkyky on alentunut.

Työterveyshuolto auttaa henkilöä tunnistamaan omaa työkykyään, esimerkiksi osaamista. Tavoitteena on koota ja siirtää tietoa työkyvyn tuesta toimijoille, jotka jatkavat työterveyshuollon tekemää työtä, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja työvoimapalveluihin.

Työterveyshuollon tukea työttömyyden uhatessa voi tarkastella työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan näkökulmasta.

Työntekijän on mahdollista saada

• suunnitelma terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi
• yhteenveto aiemmin toteutuneista työkyvyn tukitoimista
• tukea omien vahvuuksien ja haasteiden tunnistamiseen ja
• ohjaus jatkotoimiin
• Työntekijä voi myös ottaa itse yhteyttä työterveyshuoltoon.

Työterveyshuolto

• kutsuu henkilön tarvittaessa terveystarkastukseen.
• sovittaa yhteen, seuraa ja arvioi hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. 
• laatii suunnitelman työkyvyn ylläpitämiseksi ja ohjaa jatkotoimiin.
• kirjaa työterveysyhteistyössä sovitun käytännön toimintasuunnitelmaan.
• tekee yhteistyötä muun terveydenhuollon ja työllisyyspalveluiden kanssa.

Kun työkyvyn tuki siirretään työterveyshuollolta toiselle toimijalle, voidaan käyttää apuna valmiita lomakkeita. Löydät työkyvyn siirtolomakeet alempaa tältä sivulta.

Työnantaja

• järjestää työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut.
• informoi työntekijöitä sovitusta käytännöstä ja työterveyshuoltoa henkilöstömuutoksista.

Järjestämisvelvollisuus jatkuu tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotulle 6 kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä, kun:

• työnantajan palveluksessa työskentelee yli 30 työntekijää ja 
• irtisanotun työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

Katso, mitkä ovat työntekijän mahdollisuudet, työnantajan velvollisuudet ja työterveyshuollon tehtävät työterveyshuollon tuki työttömyyden uhatessa. Voit myös tulostaa kuvan itsellesi alta.

Olemme valmistaneet työterveyshuoltojen ja työvoimapalveluiden henkilöstön yhteistyön avuksi kaksi työkyvyn tuen siirtolomaketta. Niissä kuvataan työttömäksi jäävän henkilön osaamista sekä työ- ja toimintakykyä.

Lomakkeita voidaan käyttää esim. tietojen siirtämiseen työterveyshuollosta kuntien työvoimapalveluihin, kun henkilön työsuhde on loppumassa. Näin hän saa jatkuvuutta työkyvyn tukemiseen työsuhteen päättyessä.

Voit täyttää lomakkeen verkossa ja tulostaa sen.  Lomakkeet on saatavilla tällä sivulla suomeksi ja englanniksi. Ruotsinkieliset lomakkeet löydät ruotsinkieliseltä verkkosivulta. Voit vaihtaa kieliasetuksia ylävalikosta. 

Tutustu myös  sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työterveyshuollon neuvottelukunnan ohjeeseen, jonka löydät alta.