Miten voimme tukea toisiamme töissä, kun hyökkäys Ukrainaan järkyttää?

Miten työpaikalla kannattaa käsitellä kriisiä? Entä millaista suhtautumista venäläiset tai ukrainalaiset kollegat tarvitsevat työyhteisöltä? Työterveyslaitoksen psykologit Liisa Puskala ja Barbara Bergbom vastaavat kysymyksiin, joita monella työpaikalla pohditaan.
kuvituskuva
Puskala Liisa

Liisa Puskala

erityisasiantuntija
Barbara Bergbom

Barbara Bergbom

johtava asiantuntija

Pitääkö työpaikalla käsitellä Ukrainan kriisiä? 

Ihminen on kokonaisuus. Kriisi- ja sokkitilanteessa on vaikea elää erillistä ammattiroolia ja yksityiselämän roolia. Tunnereaktiolle täytyy antaa tilaa.  

Esihenkilöiden kannattaa kuunnella herkällä korvalla ja kysyä, mitä ihmiset toivovat. Voi olla hyvä kokoontua juttelemaan yhdessä. Toisaalta tilaisuus ei saa olla pakollinen, sillä toiset suojelevat jaksamistaan rajaamalla sotaan liittyvää tieto- ja ärsyketulvaa. 

Miten suhtautua sodan herättämiin tunteisiin? 

Nyt tarvitaan empatiaa. Kunnioittakaa erilaisia reaktioita ja yrittäkää ymmärtää toistenne tilannetta.  

Jos jollakulla on läheisiä tai kollegoita Ukrainassa, he ovat myös äitejä, työkavereita, sisaruksia – ja siinä roolissa huolissaan. Ajatukset palaavat läheisiin useasti työpäivän aikana. Työnteon kannalta se tarkoittaa, että voi olla vaikea keskittyä.  

Uutisotsikot täyttävässä kriisissä on myös meitä kaikkia koskeva taso. Se voi saada pohtimaan oman työn merkityksellisyyttä. Onko järkeä puuhastella omien tehtävien parissa, kun lähellä soditaan? Reaktio on luonteva ja liittyy eettiseen stressiin. Myös tässä tilanteessa kannattaa pyrkiä huolehtimaan arkirutiineista, kuten levosta ja syömisestä. Rutiinit ylläpitävät myös turvallisuuden tunnetta. 

Miten tukea työntekijöitä? 

Sopikaa tarvittaessa joustoja työtehtäviin ja työaikoihin.   

Kannattaa kannustaa hyödyntämään psykologisen tuen keinoja. Jos huoliajatukset valtaavat mielen tai vievät yöunet, voi olla hyvä jutella työterveyspsykologin kanssa.  

Monille työpaikoille on rakennettu koronakriisin aikana matalan kynnyksen tukikanavia, kuten etävastaanottoja, joita voi nyt hyödyntää. 

Miten huomioida, jos työpaikalla on ukrainalaisia tai venäläisiä työntekijöitä? 

On hyvä muistaa, että työpaikalla jokainen on taustastaan riippumatta ensisijaisesti työntekijä. Nimen tai taustan perusteella ei voi tehdä oletuksia tunnetiloista tai reaktioista, vaan kannattaa kysyä toisen vointia. 

Harva haluaa tulla työpaikalla määritellyksi etnisen tai kansallisen taustansa perusteella. Voi olla väsyttävää, jos koko ajan kysytään, mitä mieltä on tilanteesta tai pyydetään tulkitsemaan Putinin tekoja. Jotkut seuraavat Venäjän tilannetta ja haluavat keskustella asiasta, toiset eivät.   

Vaikka olisi taustaltaan venäläinen, ei ole vastuussa sotatoimista. Toisaalta ihmisillä on myös oikeus poliittisiin mielipiteisiin, eikä niitä tarvitse työpaikalla jakaa. 

Miten toimia, jos Ukrainan kriisi vaikuttaa läheisesti työpaikan toimintaan? 

Jos yrityksellä on liiketoimintaa Ukrainassa tai Venäjällä, niin tilanne vaatii johdolta intensiivistä strategista pohdintaa. 

Johdon tulee miettiä, onko kriittiset toiminnot varmistettu. Kriisissä olennaista on myös varmistaa, että tieto kulkee ja vastuut ja tehtävät ovat selkeitä. 

Jos luvassa on suuria muutoksia työhön, on tärkeää panostaa pitkäjänteisesti työkyvyn tukemiseen. Millä tavoin seuraatte henkilöstön jaksamista ja miten jaksamista tuetaan?

Parhaiten kriiseistä toipuvat ne työyhteisöt, joissa henkilöstön hyvinvoinnista on pidetty huolta. 

Jutun asiantuntijoina ovat psykologi, erityisasiantuntija Liisa Puskala sekä työ- ja organisaatiopsykologi (PsT), johtava asiantuntija Barbara Bergbom. 

Katso myös video, jolla psykologi Liisa Puskala vastaa kysymyksiin.

Tutustu myös 

Avainsanat

työkyvyn tuki
mielenterveys
psyykkinen kuormitus

Jaa sisältö somessa!