Paikallinen sopiminen on yleistä yksityisillä palvelualoilla, mutta osaamista ja luottamusta kaivataan lisää

Tutkimuksen mukaan kaupan alalla, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualalla, kiinteistöpalvelualalla sekä vartioinnissa sovitaan paljon paikallisesti. Yli 60 prosenttia luottamusmiehistä kertoo, että omalla työpaikalla on tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Alle puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä koki yhteistyön nykyisin avoimeksi, kunnioittavaksi ja luottamukselliseksi. Tutkimuksen tilasi Palvelualojen ammattiliitto PAM ja toteutti Työterveyslaitos.

Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla -tutkimuksessa kartoitettiin paikallisen sopimisen yleisyyttä ja ominaispiirteitä.

Vastanneiden luottamusmiesten työpaikoista yli 60 prosentissa on tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisintä se oli matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla, vähäisintä kaupan alalla.

Aloitteen paikallisesta sopimisesta tekee selvästi useimmin työnantaja (59 %). Työntekijät ovat aloitteen tekijöitä vain noin joka kymmenennessä tapauksessa (11 %) ja molemmat osapuolet yhdessä noin joka viidennessä tapauksessa (18 %). Työnantajan valmius sopia työntekijöiden ehdottamista asioista koettiin heikoimmaksi kiinteistöpalvelualan luottamusmiesten joukossa.

Silti lähes puolet vastaajista kaikilla aloilla toivoi lisää paikallista sopimista työpaikalleen. Sen lisäämiseen suhtautui kielteisesti vain alle viidesosa luottamusmiehistä. Loput eivät ottaneet kantaa selvästi puolesta tai vastaan paikallisen sopimisen lisäämiseen.

Osaamisessa on puutteita

– Meitä yllätti työpaikoilla melko yleinen epävarmuus siitä, mitä paikallinen sopiminen on ja mistä voidaan sopia. Epätietoisuutta kokivat niin työntekijät, luottamusmiehet kuin työnantajan edustajatkin, kertovat tutkimuksen toteuttaneet erikoistutkija Sara Lindström, erityisasiantuntija Jarno Turunen ja tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.

Luottamusmiesten arviot omasta osaamisestaan poikkesivat toisistaan eri sopimusaloilla: kaupan alan luottamusmiehet arvioivat oman osaamisensa matalimmaksi ja vartiointialan korkeimmaksi.

– Paikallisessa sopimisessa vaaditut taidot ovat monipuolisia ja vaativia. Olisi tulevaisuuttakin ajatellen hyvä, jos työntekijä- ja työnantajaliitot tukisivat ja lisäisivät osaamista paikallisella tasolla nykyistä enemmän, Jarno Turunen sanoo.

Tiedon lähteille ei ole pääsyä

Tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää tasapuoliselle ja neuvottelevalle sopimiskulttuurille. Kuitenkin ainoastaan vajaa puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä koki yhteistyön nykyisin avoimena, kunnioittavana ja luottamuksellisena. Yhteistyösuhde koettiin parhaimpana matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla ja heikoimpana kiinteistöpalvelualalla.

– Haastatteluaineistossa esiin tuli yllättävän suuret erot luottamusmiesten kokemuksissa. Kokemukset voivat vaihdella kuin yö ja päivä: osa kokee paikallisen sopimisen kirosanana, joka sisältää sanelua ja uhkailua, kun taas osalla on hedelmällistä ja aidosti neuvottelevaa sopimiskulttuuria työnantajan edustajien kanssa, Sara Lindström kuvaa.

Hyvin toimivaa yhteistyösuhdetta rakentavat säännölliset tapaamiset, mahdollisimman avoin tiedon jakaminen ja kunnioittava toisen kuuntelu. Selvä este sopimiselle on, että vain kolmasosa (34 %) kaikkien sopimusalojen luottamusmiehistä koki, että heillä on pääsy paikallisen sopimisen kannalta olennaiseen yrityskohtaiseen tietoon.

Yrityskoko vaikuttaa paikalliseen sopimiseen

Yrityskoolla ja organisaatiorakenteella on tutkimuksen mukaan väliä paikallisessa sopimisessa. Paikallista sopimista tehdään enemmän suurissa kuin pienissä yrityksissä.

Suurissa yrityksissä luottamusmiesorganisaatiot ovat suurempia, ja siten niissä luottamushenkilöistä on tukea toisilleen sopimisprosesseissa. Lisäksi viestinnän ratkaisut olivat yleensä edistyksellisempiä suuremmissa yrityksissä.

Toisaalta haastatteluissa nousi esiin, että suurissa valtakunnallisissa ketjuissa toimipaikkakohtaista sopimista voidaan kuitenkin myös rajoittaa ketjutason määräyksillä. Tavoitteena on estää paikallisesti hyväksi todettujen käytäntöjen hallitsematon leviäminen.

Koronapandemia lisäsi tarvetta

Koronapandemia on vaikuttanut paikalliseen sopimiseen. Se lisäsi sopimisen tarvetta erityisesti matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla ja nopeutti sopimusprosesseja, mutta toisaalta esti uusiin avauksiin keskittymisen pitkäksi aikaa.

Vaikutukset ovat olleet kahtalaisia. Toisaalta haastatteluissa kerrottiin pandemian parantaneen ilmapiiriä työpaikalla, kun työnantajan puolelta on osoitettu huolenpitoa työntekijöille. Toisaalta pandemian vaikutukset hankaloittivat luottamusmiesten työtä monin paikoin: tavallista vaikeammaksi koettiin esimerkiksi kentän mielipiteen kuuleminen, osaamista edistäviin koulutuksiin osallistuminen sekä verkostoituminen ja kanssakäyminen työnantajaosapuolen kanssa.

Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla -tutkimus

  • Tutkimus toteutettiin hyödyntäen kysely- ja haastatteluaineistoa. Kyselyyn vastasi 394 yksityisten palvelualojen luottamusmiestä. Aiheita syvennettiin 26 luottamusmiehen ja 5 työnantajan haastattelulla.
  • Kyselyaineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2020 ja haastattelut toteutettiin tammi- ja helmikuussa 2021.
  • Kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä 60 % oli työpaikalla, jossa oli viimeisen kahden vuoden aikana tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia. Alakohtaiset luvut olivat: matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla 83 %, kiinteistöpalvelualalla 73 %, vartiointialalla 64 %, kaupan alalla 53 % ja muilla aloilla 58 %.
  • Yleisimpiä sopimisen kohteita olivat työajan tasoittumisjärjestelmät, palkkausjärjestelmät, sairauspäivien ilmoittaminen, lomien pituuteen ja lomarahoihin liittyvät järjestelyt, mutta myös toimet irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi erityisesti matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla.
  • Sopimusalat erosivat toisistaan: Työajan tasoittumisesta sovittiin erityisesti matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla ja kaupan aloilla. Palkkausjärjestelmistä sovittiin kiinteistöpalveluissa, vartioinnissa ja muilla aloilla.

Lisätiedot

  • Erikoistutkija Sara Lindström, Työterveyslaitos, sara.lindstrom [at] ttl.fi (sara[dot]lindstrom[at]ttl[dot]fi), puh. 043 824 4521
  • Erityisasiantuntija Jarno Turunen, Työterveyslaitos, jarno.turunen [at] ttl.fi (jarno[dot]turunen[at]ttl[dot]fi), puh. 043 825 2569
  • Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos, tuomo.alasoini [at] ttl.fi (tuomo[dot]alasoini[at]ttl[dot]fi), puh. 050 5646140
  • Tutkimuspäällikkö Antti Veirto, PAM, antti.veirto [at] pam.fi (antti[dot]veirto[at]pam[dot]fi), puh. 050 4657501

Jaa sisältö somessa!