Vanhustyössä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän hoitajia väestön ikääntyessä. Alan vetovoimaisuuden lisääminen on kriittinen asia, sillä monilla alueilla Suomessa on jo nyt vaikeuksia rekrytoida riittävästi hoitajia.
Työterveyslaitoksen Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) -hanke haastatteli 40 vanhustyössä työskentelevää hoitajaa ja esihenkilöä vuonna 2021. Tavoitteena oli kuvata vanhustyössä työskentelevien näkemyksiä siitä, millaisia toimenpiteitä tarvitaan vanhustyön vetovoimaisuuden lisäämiseen ja hoitajapulan helpottamiseen.
Toimenpiteitä tarvitaan samanaikaisesti kolmella eri tasolla
Vetovoimaisuuden lisääminen vanhustyössä edellyttää hoitajien ja esihenkilöiden näkemyksien mukaan samanaikaisesti toimenpiteitä kolmella eri tasolla: yksilö-, työyhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Kullekin tasolle yhteisiä keinoja olivat myönteisen kuvan muodostuminen vanhustyöstä, resurssien riittävyyden varmistaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen.
Yksilötasolla on tärkeää tukea hoitajien voimavaroja ja työn kuormitustekijöiden hallintaa. Yksilötason vetovoimaisuutta lisääviksi keinoiksi vanhustyön ammattilaiset listasivat myönteisen asennoitumisen, toisten arvostamisen, myönteisen ilmapiirin luomisen työpaikalla sekä hyvän ammatillisen ohjauksen ja tuen antamisen opiskelijoille ja uusille työntekijöille.
Työyhteisötasolla on panostettava riittävään resurssointiin, oikeudenmukaiseen johtamiseen, työyhteisön ilmapiiriin, hoitajien mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä ja työhyvinvointiin.
– Työn vaatimusten ja resurssien epäsuhta aiheuttaa eettistä kuormitusta ja riittämättömyyden tunnetta, kun työtä ei pystytä tekemään niin laadukkaasti kuin haluttaisiin. Vanhustyössä eettistä kuormitusta koetaan yleisemmin kuin yleensä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tähän on löydettävä joku ratkaisu, tutkimusprofessori Jaana Laitinen toteaa.
Yhteiskuntatasolla vanhustyön myönteinen näkyvyys ja julkinen arvostus on tärkeää. Ikävä maine ja epäkohdat vähentävät alan vetovoimaisuutta. Vanhustyön onnistumiset ja myönteiset olisi saatava enemmän esille: asiakkaiden ja omaisten kohtaaminen ja heiltä saatu palaute, monipuolinen työnkuva, erilaiset työn sisällöt ja työtehtävät, kehittymis- ja etenemismahdollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.
Rakenteilla on vanhustyön vetovoimaisuutta edistävä malli
Vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttavat tekijät ilmenevät samanaikaisesti eri tasoilla, joten ratkaisujakin tulee etsiä samanaikaisesti eri tasoilla.
– Vetovoimaisuuden edistämiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen malli, jota kehitämme parhaillaan Hyvä veto -hankkeessa yhteistyössä sote-organisaatioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Mallin päämääränä on eettisen työkulttuurin rakentaminen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto Työterveyslaitoksesta kertoo.
Uuden mallin rakennuspalikkoina ovat tutkimusanalyysit, kattava sote-alan Mitä kuuluu? -kyselyaineisto ja hankkeen työpajoissa syntyneet kehittämiskokeilut.
– Panostus eettiseen työkulttuuriin kannattaa, sillä se tukee tutkitusti työhyvinvointia ja kasvattaa sitä kautta myös alan vetovoimaa, Tiina Koivisto summaa.
