Sairaalahuolto

Ratkaisun kuvaus

• Työntekijä käyttää molempia yläraajoja tasapuolisesti puhdistaessaan käsienpesuallasta. Hän voi esimerkiksi puhdistaa altaan vasemman puolen oikealla kädellä ja oikea puolen vasemmalla kädellä.
• Työntekijä laskee pesuainepullon puhdistamisen ajaksi pois kädestä, esimerkiksi käsienpesualtaan reunalle tai työvaatteen taskuun.

Perustelu

• Käsien tasapuolinen käyttö vähentää käsien toistotyötä ja yksipuolisia kohoasentoja, jolloin yläraajojen ja niskan-hartiaseudun kuormitus vähenee.

Huomioitavaa

• Heikomman käden käyttäminen työssä vaatii harjoittelua. Laajat työliikkeet ovat helpompia oppia kuin tarkkuutta vaativat liikkeet.
• Tasapuolista kehon käyttöä on hyvä opetella myös muissa siivoustehtävissä:
• Pöytiä pyyhkiessään työntekijä voi asettua pöydän keskivaiheille ja pyyhkiä oikealla kädellä oikealta puolelta ja vasemmalla kädellä vasemmalta puolelta.
• Oven kahvoja pyyhittäessä työntekijä voi asettua kohti oven avautuvaa reunaa ja käyttää avautumispuolella olevaa kättä.

Soveltuvuus

• laitos- ja kotisiivous

Kirjallisuutta

• Laiho S. 2013. Kuvan käyttö siivoustyön ergonomisessa ohjauksessa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.
• Kaita A. 2012. Siivoustyön fyysinen kuormittavuus. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
• European  Agency  for  Safety  and  Health  at  Work. 2004. E-fact  39:  Cleaners  and  Musculoskeletal  Disorders.
• Työturvallisuuslaki: soveltamisopas 24§ työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet.

Ratkaisun kuvaus

• Ennen työn aloittamista työntekijä siirtää puhdistettavalta alueelta kalusteet (esimerkiksi sairaalasängyt), jotta hän voi työskennellä mahdollisimman hyvässä työasennossa.
• Mikäli kalusteita ei voi siirtää, työntekijä voi puhdistaa kalusteiden alla olevan lattiapinnan työskentelemällä käyntiasennossa, hyödyntäen kehon painonsiirtoja.
• Työntekijä säätää työvälineen varren itselleen sopivan mittaiseksi. Varren pituus on sopiva, kun se on yhtä pitkä kuin työntekijä itse.
• Mopatessa työntekijä pitää kädet hartiatason alapuolella, olkavarret lähellä vartaloa, välttäen kurottelua. Työnteon aikana kannattaa vaihdella käsiotteiden paikkaa välinevarressa siten, että kumpikin käsi on vuorollaan ylempänä ja alempana
• Rappuja mopattaessa työntekijä kulkee ylhäältä alaspäin katse suunnattuna kulkusuuntaan. Tämä vähentää yläraajoihin kohdistuvia kohoasentoja.

Perustelu

• Työskentelemällä selkä suorana ja yläraajat lähellä vartaloa työntekijä vähentää selkään ja niska-hartiaseutuun kohdistuvaa kuormittumista.
• Käsien toistotyö, yksipuoliset kohoasennot ja yläraajojen ja niskan-hartiaseudun kuormitus vähenevät, kun työntekijä käyttää molempia käsiään tasapuolisesti.
• Työntekijä näkee työkohteensa paremmin, mikä sujuvoittaa työntekoa.

Huomioitavaa

• Sairaalasänky siirretään lattiapintojen puhdistuksen ajaksi pois tieltä vain silloin, kun sänky on tyhjä.
• Kun sänky siirretään takaisin paikalleen, on sängyn pyörät muistettava lukita turvallisuussyistä.
• Mikäli työntekijä kulkee moppauksen aikana välillä takaperin, on varmistettava, että puhdistettavalla alueella ei ole kaatumisvaaraa.

Soveltuvuus

• laitos- ja kotisiivous

Kirjallisuutta

• Laiho S. 2013. Kuvan käyttö siivoustyön ergonomisessa ohjauksessa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.
• Kaita A. 2012. Siivoustyön fyysinen kuormittavuus. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
• Pekkarinen A., Sormunen E. 2009. Ota hyvä työasento imuroidessa ja mopatessa. Puhtaus & palvelusektori 3: 40-42.
• European Agency for  Safety  and  Health  at  Work. 2004. E-fact  39:  Cleaners  and  Musculoskeletal  Disorders.

Ratkaisun kuvaus

• Työntekijä kerää likapyykin osastolta ja siirtää sen lähellä olevaan pyykkivaunuun, jonka kannen voi avata helposti jalkapainikkeella.
• Likapyykkisäkit siirretään pyykkivaunusta pesula- ja tekstiilirullakoihin. Säkit asetetaan rullakkoon siten, että rullakon molemmat ovet ovat avoinna. Tällöin vältytään rullakon reunan yli nostamiselta.

Perustelu

• Työntekijä välttyy likapyykin ylimääräiseltä kantamiselta, kun pyykkivaunu on asetettu lähelle hänen työskentelyaluetta.
• Pyykkivaunun kannen avaaminen jalkapolkimella ylläpitää hyvää hygieniatasoa, koska kanteen ei tarvitse koskea käsin. Lisäksi se parantaa työn sujuvuutta.
• Niska-hartiaseudun ja yläraajojen kuormittuminen vähenee, kun pyykkisäkkejä ei tarvitse nostaa rullakon laidan yli.

Huomioitavaa

• Rullakkoon tulisi siirtää pyykkisäkkejä vain sen verran, että molemmat ovet voidaan pitää auki siirtämisen aikana.
• Pyykkisäkkiä ei tulisi täyttää liian täyteen ja se tulisi sulkea huolellisesti, jotta työ olisi sujuvaa ja hygieenistä.
• Henkilöstöä tiedotetaan rullakon täyttämisen periaatteista ja uusista käytännöistä sovitaan myös pesula- ja kuljetuspuolen vastaavien työntekijöiden kanssa.

Soveltuvuus

• osastohoito

Kirjallisuutta

• Työsuojeluhallinto. 2014. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Työsuojeluoppaita ja –ohjeita 23. Tampere.
• Laiho S. 2013. Kuvan käyttö siivoustyön ergonomisessa ohjauksessa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.
• Kaita A. 2012. Siivoustyön fyysinen kuormittavuus. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
• Launis M., Lehtelä J. (toim.) 2011. Ergonomia. Helsinki;  Työterveyslaitos.

Ratkaisun kuvaus

• Työntekijä voi tehdä joitakin siivoustöitä istuen, mikäli siivouksen kohteessa on tuoli tai penkki.
• Istuen onnistuu esimerkiksi pöytien pyyhkiminen, lattian moppaus tasojen alta, tekstiilihuolto, pesukoneen täyttö ja tyhjennys sekä wc-istuimen jalan puhdistus.

Perustelu

• Siivoustyössä työntekijä on jatkuvasti jalkojensa päällä, mikä rasittaa alaraajoja. Työasentojen vaihtelu ja lyhytkin istahtaminen vähentävät jalkojen rasittumista. Istuen työskentelyllä työntekijä voi myös välttää hankalia työasentoja, kuten kyykyssä olemista ja selkää haitallisesti rasittavia etukumaria asentoja.

Huomioitavaa

• Siivouskeskuksissa on hyvä olla vakiovarusteena työtuoli.
• Istumismahdollisuus tulee ottaa huomioon jo työn suunnitteluvaiheessa, jotta työtuolin hyödyntäminen olisi mahdollisimman sujuvaa.
• Mikäli työntekijä moppaa istuen lattiaa tasojen alta tai wc-istuinta kummaltakin puolelta, tulisi huomioida, että työvälineen varren pituus on riittävä ja että siivottavien kohteiden ympärillä on riittävästi tilaa.

Soveltuvuus

• laitos- ja kotisiivous

Kirjallisuutta

• Työturvallisuuslaki: soveltamisopas 24§ työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet.
• Samani A., Holtermann A., Søgaard K., Pascal M. 2012. Following Ergonomics Guidelines Decreases Physical and Cardiovascular Workload During Cleaning Tasks. 2012 ergonomics. 55(3): 295-307.
• European Agency for  Safety  and  Health  at  Work. 2004. E-fact  39:  Cleaners  and  Musculoskeletal  Disorders.

Ratkaisun kuvaus

• Staattista sähköä syntyy helposti siivoustyössä, esimerkiksi lakanoita vaihdettaessa.
• Staattisen sähkön purkaus saattaa näkyä pienenä kipinäpurkauksena ja sen voi tuntea esim. Sormenpäässä. Se on kuitenkin vaaraton.
• Staattisen sähkön vähentämiseksi voi tehdä seuraavia toimenpiteitä:
  • Tekokuituiset (synteettiset) materiaalit, kuten peitot, matot ja toimistojen kansiot, vaihdetaan antistaattisiin tai luonnonkuituisiin.
  • Tekokuituisten materiaalien sähköisyyttä vähennetään suihkuttamalla niihin vedellä laimennettua (1:10) pyykin huuhteluainetta.
  • Huoneilman suhteellista kosteutta lisätään ilmankostuttimella.
  • Työntekijä käyttää luonnonkuiduista valmistettuja työvaatteita (puuvilla, pellava) sekä nahkaisia ja/tai kumipohjaisia kenkiä. Kengissä voi käyttää myös kertakäyttöisiä maadoitusraitoja.
  • Työntekijä käyttää käsivoidetta.

Perustelu

• Staattisen sähkön ja sen purkautumisesta aiheutuvien ”sähköiskujen” väheneminen tekee työstä mielekkäämpää työntekijälle.
• Staattinen sähkö voi aiheuttaa myös häiriöitä tietokoneissa ja muissa sähkölaitteissa.

Huomioitavaa

• Ongelma on suurin talvella, kun pakkasella ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa laskee ja kuiva sisäilma lisää staattista sähköisyyttä.

Soveltuvuus

• Kaikki siivottavat tilat (esimerkiksi terveydenhuollon tilat ja toimistot)

Kirjallisuutta

• Electrostatic-discharge Info Sheet (pdf) 
• Static Shocks, and How to Avoid Them (pdf)

Ratkaisun kuvaus

• Siivousvaunuun voidaan sijoittaa tietokone siten, että vaunun työntökahvaan on kiinnitetty alusta, johon tietokone on kiinnitetty.
• Vaunujen työntökahva voidaan nostaa ylös, kun tietokone on käytössä ja laskea alas, kun tietokone ei ole käytössä.

Perustelu

• Tietokoneen sijoittaminen siivousvaunuihin lisää työn sujuvuutta, koska tietokoneen käyttö ei ole sidottu yhteen työpisteeseen.
• Työntekijä voi helposti tarkistaa työohjeita tietokoneelta tai tehdä esimerkiksi tarviketilauksia.
• Nopeuttaa tiedonkulkua henkilöstön välillä.
• Siivousvaunun työntökahvan asettelu eri asentoihin mahdollistaa työntekijälle siivousvaunujen ergonomisen työntöasennon.
• Työntökahva antaa tukea työntekijän ranteille silloin, kun tietokone on käytössä.

Huomioitavaa

• Kun tietokone on käytössä, tulisi työntekijän kiinnittää huomiota omaan työasentoonsa, jotta niska-hartiaseutu ja yläraajat eivät kuormitu haitallisella tavalla.
• Siivousvaunussa olevan tietokoneen tulee olla helppokäyttöinen ja hyvin sijoitettu, jotta se ei hankaloita siivoustyötä ja välineiden käyttöä.

Soveltuvuus

• ammatti- ja laitossiivous

Ratkaisun kuvaus

• Työntekijä säätää sairaalavuoteen korkeuden itselleen sopivalle työskentelykorkeudelle ja ottaa työn aikana tukea sängyn rakenteista.
• Työntekijä voi siivouksen aikana työskennellä vuoroin seisten ja istuen, jos hänellä on käytössään pyörällinen korkeussäädettävä tuoli.
• Kun työntekijä puhdistaa sairaalasängyn metalliosia, hän voi käyttää pitkävartista nivellettyä siivousvälinettä, kuten levykehys- tai patterimoppia.

Perustelu

• Sängyn korkeuden säätäminen sopivalle tasolle ja tuolin käyttömahdollisuus siivouksen aikana vähentävät työskentelyä kuormittavissa työasennoissa.
• Istuen työskenteleminen vähentää työntekijän jalkojen rasittumista.

Huomioitavaa

• Levykehys- tai patterimopilla tehtävä kuivapyyhintä soveltuu pölyjen pyyhkimiseen sängyn metalliosien pinnoilta. Erite- tai veritahrojen puhdistuksessa käytetään nihkeä- tai kosteapyyhintää likatyypin mukaan.
• Satulatuolia tai muuta korkeussäädettävää tuolia voi siivouksen lisäksi käyttää myös muissa työtehtävissä (esimerkiksi laboratoriohoitaja voi helpommin ottaa verinäytteen vuoteessa olevalta asiakkaalta).

Kirjallisuutta

• Heikkilä T., Hopsu L., Huilaja E. 2009. Siivoustyön käsikirja. Suomen siivousteknisen liiton julkaisuja. Siivoussektori oy.
• Työturvallisuuslaki 738/2002. 24§, työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet.
• Kaita A. 2012. Siivoustyön fyysinen kuormittavuus. Pro gradu-tutkielma. Itä-suomen yliopisto.
• Laiho S. 2013. Kuvan käyttö siivoustyön ergonomisessa ohjauksessa. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.