3. Mielenterveyden häiriöt työikäisillä
Sisällysluettelo
Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä
Riskiin sairastua mielenterveyden häiriöihin tai kokea psyykkisiä oireita vaikuttavat:
- perintötekijät
- elämänaikaiset kokemukset
- kertyneet voimavarat kuten sosiaalinen verkosto tai ammatillinen osaaminen
- ajankohtainen elämäntilanne
- käyttäytymiseen liittyvä merkittävä riskitekijä on päihteiden käyttö, joka saattaa myös ylläpitää oireilua.
Häiriöt puhkeavat usein stressaavien elämäntapahtumien yhteydessä. Aina mitään yksittäistä oireilun laukaissutta tapahtumaa ei ole löydettävissä.
Mielenterveyden häiriöt ja työkyky
Mielenterveyden häiriöt ovat työikäisillä yleisiä ja niistä aiheutuva haitta työkyvylle on yleistynyt.
- Kansaneläkelaitoksen (Kela) korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä. Työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet johtuu mielenterveyden häiriöistä.
- Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeistä kääntyi selvään nousuun jo vuonna 2016 ja tällä hetkellä ne ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
- Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat työikäisten työkyvyttömyyden yleisiä syitä. Nuoremmissa ikäryhmissä psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana korostuu, koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä.
- Kaikki sairausryhmät huomioiden työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään mielenterveysongelmista johtuen selvästi aikaisemmin kuin muista syistä.
- Kuormittuneisuutta ja stressiä kokee 15–20 prosenttia työikäisistä. Tämä voi liittyä työhön tai omaan elämäntilanteeseen. Ohimenevää psyykkistä oireilua voi ilmetä ilman, että se johtaa sairastumiseen tai vaikuttaa työkykyyn, mikäli liiallisesti kuormittavaan tilanteeseen puututaan ajoissa.
Yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja oiretilat
Seuraavassa on lyhyesti kuvattu työikäisillä ilmeneviä yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. On kuitenkin tärkeää huomioida, että työn muokkauksen lähtökohtana on kuormittavien tilanteiden tunnistaminen työssä, ei diagnoosi.
Työhön paluu työkyvyttömyysjakson jälkeen
Työhön paluuseen poissaolon jälkeen vaikuttavat terveydentilan lisäksi monet muut tekijät. Varhainen tuki vähentää sairauspoissaolon pidentymisen riskiä ja lisää kuntoutumisen todennäköisyyttä. Työhön paluun suunnitelmia laatiessa tulee ottaa huomioon edeltäneen sairauspoissaolon pituus. Työhön paluun tukitoimina mitoitetaan työtehtävät terveydentilaan sopivaksi joko työn sisältöä tai työaikaa mukauttamalla.
Työhön paluuta sujuvoittaa työhön paluun tuen toimintamalli, jossa kuvataan työpaikan käytännöt yhteydenpidosta sairauspoissaolon aikana ja käytössä olevat työn muokkausmahdollisuudet. Myös yhteydenpito työntekijään poissaolon aikana sekä perehdytys töihin palattaessa ovat hyödyllistä tukea työhön palaavalle.
Lue lisää
Lue lisää työhön paluun tuesta Työterveyslaitoksen sivuilta.