3. Mielenterveyden häiriöt työikäisillä

Mielenterveys on jatkumo, jossa täydellisen työ- ja toimintakyvyn sekä työkyvyttömyyden ääripäiden väliin mahtuu erilaisia tasoja. Yksilölliset voimavarat voivat ehkäistä oireiden muuttumista sairauksiksi sekä parantaa toimintakykyä sairaudesta huolimatta. Elämänkaaren eri vaiheisiin liittyvät tapahtumat kuluttavat voimavaroja ja tuovat uusia. Voimavaroja kuluttavat tapahtumat yksityiselämässä vaikuttavat työssä jaksamiseen ja toisinpäin.
Sisällysluettelo

Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä

Riskiin sairastua mielenterveyden häiriöihin tai kokea psyykkisiä oireita vaikuttavat:

  • perintötekijät
  • elämänaikaiset kokemukset
  • kertyneet voimavarat kuten sosiaalinen verkosto tai ammatillinen osaaminen
  • ajankohtainen elämäntilanne
  • käyttäytymiseen liittyvä merkittävä riskitekijä on päihteiden käyttö, joka saattaa myös ylläpitää oireilua.

Häiriöt puhkeavat usein stressaavien elämäntapahtumien yhteydessä. Aina mitään yksittäistä oireilun laukaissutta tapahtumaa ei ole löydettävissä.

Mielenterveyden häiriöt ja työkyky

Mielenterveyden häiriöt ovat työikäisillä yleisiä ja niistä aiheutuva haitta työkyvylle on yleistynyt.

  • Kansaneläkelaitoksen (Kela) korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä. Työkyvyttömyyseläkkeistä yli puolet johtuu mielenterveyden häiriöistä.
  • Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden osuus uusista työkyvyttömyyseläkkeistä kääntyi selvään nousuun jo vuonna 2016 ja tällä hetkellä ne ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen.
  • Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat työikäisten työkyvyttömyyden yleisiä syitä. Nuoremmissa ikäryhmissä psyykkisten sairauksien osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana korostuu, koska mielenterveyden häiriöt alkavat fyysisiä sairauksia varhaisemmalla iällä.
  • Kaikki sairausryhmät huomioiden työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään mielenterveysongelmista johtuen selvästi aikaisemmin kuin muista syistä.
  • Kuormittuneisuutta ja stressiä kokee 15–20 prosenttia työikäisistä. Tämä voi liittyä työhön tai omaan elämäntilanteeseen. Ohimenevää psyykkistä oireilua voi ilmetä ilman, että se johtaa sairastumiseen tai vaikuttaa työkykyyn, mikäli liiallisesti kuormittavaan tilanteeseen puututaan ajoissa.

Yleisimmät mielenterveyden häiriöt ja oiretilat

Seuraavassa on lyhyesti kuvattu työikäisillä ilmeneviä yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita. On kuitenkin tärkeää huomioida, että työn muokkauksen lähtökohtana on kuormittavien tilanteiden tunnistaminen työssä, ei diagnoosi.

Työhön paluu työkyvyttömyysjakson jälkeen

Työhön paluuseen poissaolon jälkeen vaikuttavat terveydentilan lisäksi monet muut tekijät. Varhainen tuki vähentää sairauspoissaolon pidentymisen riskiä ja lisää kuntoutumisen todennäköisyyttä. Työhön paluun suunnitelmia laatiessa tulee ottaa huomioon edeltäneen sairauspoissaolon pituus. Työhön paluun tukitoimina mitoitetaan työtehtävät terveydentilaan sopivaksi joko työn sisältöä tai työaikaa mukauttamalla.

Työhön paluuta sujuvoittaa työhön paluun tuen toimintamalli, jossa kuvataan työpaikan käytännöt yhteydenpidosta sairauspoissaolon aikana ja käytössä olevat työn muokkausmahdollisuudet. Myös yhteydenpito työntekijään poissaolon aikana sekä perehdytys töihin palattaessa ovat hyödyllistä tukea työhön palaavalle.

Lue lisää

Lue lisää työhön paluun tuesta Työterveyslaitoksen sivuilta.

Jatka seuraavaan osioon: Mitä työn muokkaus on?