Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa: 20-vuotisseurantatutkimus
Tavoitteet
Suun terveydenhuolto on läpikäynyt 2000-luvulla monia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka ovat heijastuneet hammaslääkäreiden jokapäiväiseen työhön ja muuttaneet sitä olennaisesti vaativammaksi. Esimerkiksi terveyskeskushammaslääkärien työuupumus on aiemmin ollut selvästi muuta työväestöä yleisempää. Toisaalta tutkimuksessa on havaittu monia hammaslääkärien työssä kannattelevia voimavaroja.
Tutkimuksen tavoite on tarkastella useiden tekijöiden tämänhetkistä tilaa ja kehittymistä, kuten
- työoloja (työn vaatimuksia ja voimavaroja)
- työhyvinvointia (työn imua, työtyytyväisyyttä ja työuupumusta)
- muutoskokemuksia
- terveyttä
- työkykyä
- eläköitymisaikomuksia sekä
- työn ja perheen yhteensovittamista
Tarkastelemalla työn myönteisiä mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämisessä tutkimus tuottaa tietoa kestävän uudistumisen toteuttamiseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen suun terveydenhuollossa.
Aineistot ja menetelmät
Vuonna 2023 toteutetaan kuudes hammaslääkäritutkimus, jonka aiemmat kyselyt on toteutettu vuosina 2003, 2006, 2010, 2014 ja 2019.
Pitkittäisseuranta mahdollistaa ammattikunnan työolojen ja työhyvinvoinnin nykytilan selvittämisen lisäksi näiden asioiden kehittymisen ja niihin vaikuttavien mekanismien tutkimisen.
Tutkimus tuottaa tietoa kestävän uudistumisen toteuttamiseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen suun terveydenhuollossa.
Tulokset ja vaikuttavuus
Tuloksista raportoidaan yleistajuisesti ammattikunnalle suunnatuissa julkaisuissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa sekä kansallisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Näin tutkimusta hyödynnetään laajemminkin suomalaisen työelämän kehittämisessä.
Tutustu tarkemmin
Tutkimuksen tuloksia ja tietoa vuosien 2014 ja 2019 kyselyistä:
Kysy lisää hankkeesta
Sara Lindström
Tutkimusryhmä
Jari Hakanen, tutkimusprofessori
Janne Kaltiainen, erikoistutkija
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa.
