Hanke

Missä määrin työkyvyttömyys ja työelämästä poistuminen ovat ehkäistävissä?

Tässä projektissa täydennetään Pohjoismaista työkyvyttömyystietokantaa ja hyödynnetään sitä ammattikohtaisten ehkäisymahdollisuuksien ja työajanodotteiden arviointiin.

Aikataulu

2019-2022

Tavoitteet

Ikääntyvissä väestöissä on yhä tärkeämpää säilyttää korkea työhön osallistumisen aste, jotta hyvinvointivaltion taloudellinen pohja ja kestävä kehitys voidaan taata. Heikko terveys on keskeinen syy työelämästä vetäytymiseen. Epäedulliset työn kuormitustekijät voivat vaikuttaa merkittävästi terveysongelmien kehittymiseen ja siten vähentää työhön osallistumista ja johtaa ennenaikaiseen työelämästä poistumiseen.

Projektin tavoitteena on koota yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa. Lisäksi tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vaikutuksista siirtymiin työn, sairauspoissaolon, ja väliaikaisen sekä pysyvän työelämästä poistumisen (työttömyys, työkyvyttömyyseläke ja varhaiseläke) välillä. Projektissa arvioidaan myös työajanodotetta ja tervettä työajanodotetta eri ammattiryhmissä. Tulokset perustuvat valtakunnallisiin rekisteri- ja kyselyaineistoihin neljästä Pohjoismaasta, mukaan lukien Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi.

Aineistot ja menetelmät

Pohjoismaissa on perinteisesti koottu kattavia hallinnollisia rekisteritietokantoja, jotka tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia siirtymiä yllä mainittujen työhön osallistumisen ”statusten” välillä koko työiän ajalta. Näin on mahdollista arvioida erilaisia terveyteen liittyviä ja liittymättömiä työelämästä poistumisen väyliä ja niiden vaikutusta työajanodotteeseen.

Harmonisoimme tietoja muodostamaamme Pohjoismaiseen työkyvyttömyystietokantaan, jotta saamme vertailukelpoisia tuloksia eri Pohjoismaista. Erityisesti pyrimme tuottamaan vertailukelpoiset laskelmat työajanodotteista.

Tulokset ja vaikuttavuus

Työhön liittyvien riskitekijöiden ja sairauksien esiintyminen ammateittain sekä niiden vaikutukset työhön osallistumiseen tarjoavat tärkeän systemaattisen riskinarvioinnin perustan. Edelleen voidaan arvioida ehkäisymahdollisuuksia ja erityisesti työhön kohdistuvien toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia. Tietokannan tiedoilla voidaan kuvata ammattikohtaisia työympäristöjä ja tunnistaa ammattiryhmiä, jotka voisivat hyötyä eniten työhön kohdistuvista toimenpiteistä. Tietojen pohjalta voi löytyä myös uusia tutkimustarpeita.

(Terve) työajanodote on väestön terveyttä kuvaava suure, jota voidaan käyttää työn kuormitustekijöiden pitkäaikaisvaikutusten arviointiin. Useamman Pohjoismaan vertailukelpoiset estimaatit työajanodotteelle voivat olla yleistettävämpiä kuin yksittäiset maakohtaiset estimaatit. Niillä voidaan myös varmemmin tunnistaa sopivat toimenpiteet ja käytännöt työhön osallistumisen lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Projektissa syntyvä tieto muodostaa Pohjoismaisen työkyvyttömyystietokannan, jota päättäjät, asiantuntijat ja työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat käyttää tietolähteenä. Sitä voidaan hyödyntää myös työn kuormitustekijöiden esiintymisen, työhön osallistumisen ja terveen työajanodotteen seurantaan.