Asiantuntija tarvitsee työnsä rajaamiseen myös esihenkilön tukea

Asiantuntijatyö on intensiivistä. Yhden ihmisen työ vaikuttaa siihen, miten toisten tehtävät etenevät. Se voi kasvattaa työmäärän liialliseksi ja hämärtää työn ja henkilökohtaisen elämän rajaa. Asiantuntijalla on vastuu tunnistaa omat rajansa ja vetää ne selkeästi, mutta esihenkilön tuki voi olla siinä korvaamatonta.
Kaksi työkollegaa istuvat ja keskustelevat pöydän ääressä
Henkilökuva Marja Känsälä
Marja Känsälä
erikoistutkija
Henkilökuva Kirsi Yli-Kaitala.
Kirsi Yli-Kaitala
erityisasiantuntija

Harva asiantuntija tunnistaa, että hänen esihenkilönsä voi helpottaa työn rajaamista. Usein esihenkilö nähdään pikemminkin työn rajaamista vaikeuttavana tekijänä.

Asiantuntijatyö on itsenäistä. Sen kääntöpuoli on, että myös työn rajaamisen keinojen ajatellaan olevan pitkälti yksilön omalla vastuulla.

Tämä käy ilmi kyselystä, joka tehtiin Ylipursuavasta olennaiseen -tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa tarkastelemme asiantuntijatyön ylipursuamisen ja rajaamisen kysymyksiä.

Omien rajojen tunnistaminen on hyvä lähtökohta

Ensimmäinen askel kohti tasapainoa on, että tuntee itsensä ja tunnistaa omat rajansa. Vaatii rohkeutta tutkia, missä oma mukavuusalue päättyy ja missä uupumus alkaa. On tärkeää ymmärtää, milloin työkuorma alkaa vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin ja suoriutumiseen. 

Jokaisen asiantuntijan tulisi ottaa aikaa oman työtaakkansa tarkasteluun: mitkä tekijät aiheuttavat stressiä tai kuormitusta? Sen pohjalta voi kehittää rajojen vetämiseen oman tyylinsä, joka tukee sekä työn tehokkuutta että henkilökohtaista hyvinvointia.

Esihenkilö voi tukea työn rajaamista monin tavoin

Vaikka asiantuntijoilla on vastuu rajojen vetämisestä, esihenkilö voi tarjota tärkeää tukea ja ohjausta. Näin sitä kuvaa yksi hankkeemme haastateltavista:

"Kyllä se raja täytyy ehkä ensin vetää itse, ja sitten siihen pitää pyytää omalta esihenkilöltä taustatukea."

Esihenkilö voi olla tukena monin tavoin, kuten tarjoamalla palautetta, auttamalla priorisoimaan työtehtäviä ja tukemalla ajanhallinnassa. Avoin kommunikointi ja luottamus auttavat työntekijää pyytämään tukea ja palautetta ilman pelkoa siitä, että hänen rajansa ylitetään.

Miten löytää tasapaino oman vastuun ja esihenkilön tuen välillä?

Vaatimukset syntyvät yhä enemmän työntekijöiden itsensä kautta. On tärkeää pohtia, miten nämä vaatimukset vaikuttavat työhyvinvointiin ja työn hallintaan.

Hyvä esihenkilötyö ja itsensä tunteminen voivat yhdessä auttaa asiantuntijoita navigoimaan intensiivisessä työympäristössä ja ylläpitämään hyvinvointiaan.

Lopulta kyse on tasapainon löytämisestä. Asiantuntijatyössä rajojen vetämisen ei pitäisi olla pelkästään yksilön vastuulla. Se on yhteinen prosessi, jossa esihenkilön ja työntekijän yhteistyö voi johtaa parempaan työhyvinvointiin ja suoriutumiseen.

Tutkimukseemme haastateltu esihenkilö kuvasi asiaa näin: ”Jokaisen pitää käydä siellä rajalla, että tunnistaa omat rajansa, mutta hyvällä esihenkilötyöllä onnistuin siinä, että kukaan ei mene sinne asti, vaan ohjaa niitä oikein."

Lisätietoja:

Työterveyslaitoksen Ylipursuavasta olennaiseen -hankkeessa selvitetään asiantuntijatyön ylipursuamista suomalaisessa työelämässä. Tutkimus pyrkii vaikuttamaan siihen, että työpaikoilla olisi nykyistä paremmat edellytykset keskittyä olennaiseen. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.

Vilkaisenko sähköposteja töiden jälkeen? (Minna Toivasen blogikirjoitus)

Mikä auttaisi asiantuntijaa rajaamaan työtään? (Kirsi Yli-Kaitalan blogikirjoitus)

Työ kulkee mielen mukana kotiin vaivihkaa, mutta työn rajaamista voi oppia (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Kun työ pursuaa yli, pitää kirkastaa sen ydin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Työelämä muuttuu jatkuvasti – ja me sen mukana. Työterveyslaitos on jo vuodesta 1945 rakentanut terveellisempää ja turvallisempaa työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä. Tutustu tarinaamme ja siihen, miten olemme vaikuttaneet suomalaiseen työelämään.

Jaa sisältö somessa!