Sote-alan työvoiman saatavuus on hetkellisesti helpottanut, mutta työvoimapulan ennakoidaan pahenevan lähitulevaisuudessa. Work in Finlandin vuoden 2024 lopussa teettämän selvityksen mukaan yli puolet hyvinvointialueista valmistelee rekrytointeja ulkomailta.
Keskustelu ulkomailta rekrytoiduista hoitajista kulminoituu usein kysymyksiin riittävästä kielitaidosta.
Lähihoitajien ammattiliitto SuPer teetti jäsenistölleen kyselyn. Sen mukaan hoitajien suomen kielen taidon puutteet voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Kielitaidon tärkeyttä hoitoalalla ei voi kiistää, mutta asia on monitahoinen.
Rekrytointifirman kielikoulutus ei yleensä riitä
Suomeen tultuaan hoitajat opiskelevat työnsä ohessa joko oppisopimuksella lähihoitajaksi tai pätevöityvät sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulussa.
Ennen Suomeen muuttoaan he osallistuvat rekrytointifirman järjestämään lähtömaakoulutukseen. Sen kielenopetus on usein osoittautunut riittämättömäksi opintojen ja työelämän näkökulmasta.
Ulkomailta rekrytointi ja työpaikan pitovoima sote-alalla -tutkimuksemme haastatteluissa monet hoitajat myös itse kritisoivat lähtömaakoulutuksen kielenopetusta. Heidän mukaansa opiskelu on liian itsenäistä eikä se esimerkiksi tuo esiin kirjakielen ja puhekielen eroja.
Ulkomailta rekrytoineet organisaatiot ovatkin monessa tapauksessa hankkineet lisää kielikoulutusta.
Kirjalliset työt ja puhelut tuntuvat hankalilta
Olemme käsitelleet kielikysymyksiä hankkeemme lukuisissa haastatteluissa. Olemme myös vierailleet terveydenhuoltoalan yksiköissä ja havainnoineet ulkomailta rekrytoituja hoitajia työssään.
Hoitotyössä on tehtäviä, jotka edellyttävät kielitaitoa. Tutkimuksemme mukaan suurimmat haasteet liittyvät kirjallisiin tehtäviin, puhelimessa puhumiseen ja lääkärien kanssa asioimiseen.
Lisäksi on huomioitava, että vieraalla kielellä työskentely voi olla ulkomailta rekrytoidulle hoitajalle varsin kuormittavaa.
Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa sujuu hyvin
Havaintojemme mukaan ulkomailta rekrytoitujen hoitajien vuorovaikutus asiakkaiden ja potilaiden kanssa sujuu usein erinomaisesti.
Hoitotyössä on paljon tilanteita, joissa vuorovaikutus ei ole kielellistä. Kaikki asukkaat ja potilaat eivät myöskään kykene enää kommunikoimaan sanallisesti. Hoitajien ammattitaitoa on kohdata asiakkaat muutenkin kuin kielen tai puheen tasolla.
Hyvä hoito voidaan varmistaa, vaikka jokaisen työntekijän kielitaito ei olisikaan täydellinen. Olennaista on toimiva tiimityö, työn organisointi ja työvuorosuunnittelu. Esihenkilöt kertoivat, että he ottavat työntekijöiden kielitaidon huomioon työvuorosuunnittelussa.
Kielitaidon kehittymistä pitää tukea työssä
Suomen kielen osaamista vaativiin tehtäviin kasvaminen vie aikansa. Ammatillinen kielitaito kehittyy ensisijaisesti työssä. Osa hoitajista oppii kielen yllättävänkin nopeasti, osalla se kestää pidempään.
On tärkeää, että kielen oppimista tuetaan. Perehdytys ja työssä oppiminen ovat avainasemassa.
Työnantaja ja työyhteisö voivat tukea kielen oppimista monin tavoin. Kielibuusti-sivulle on koottu suosituksia ja toimivia käytäntöjä työyhteisöjen avuksi.
Kannattaa myös varmistaa, että Suomeen tulevat hoitajat pärjäävät ja viihtyvät työssään. Siihen on tulossa apua:
Hankkeemme julkaisee elokuussa 2025 oppaan ulkomailta rekrytoiville sote-alan organisaatioille. Oppaassa esitellään keinoja, jotka auttavat hoitajia pääsemään sisään työyhteisöön.
Lisätietoja:
Kansainvälisesti rekrytoidut hoitajat osaksi työyhteisöä -seminaari järjestetään 28.8.2025. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Ulkomailta rekrytointi ja työpaikan pitovoima sote-alalla (tutkimushankkeen esittely)
Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia, Seurantatutkimus 2024, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer (pdf)
Kielibuusti, Portti suomen ja ruotsin oppimiseen
Kansainvälisen rekrytoinnin suunnittelu (Work in Finland)
Kommentointi