Kehitetään opetusalan työtapoja – myös sujuvan aivotyön vuoksi

Työn sujuvuutta voi parantaa melko yksinkertaisillakin käytännöillä, kunhan työyhteisö sopii niistä yhdessä. Opetusalalla työntekijät pitävät työn kehittämistä tärkeänä keinona.
-
Teppo Valtonen

Teppo Valtonen

tuotepäällikkö

Työterveyslaitos ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ toteuttivat maaliskuussa 2021 Aivotyökyselyn 11 000 OAJ:n jäsenelle. Se oli osa sosiaali- ja terveysministeriön TYÖ2030-hanketta.

Yksi kyselyn aiheista oli aivotyön sujuvuus. Kyselyn perusteella vakavimmat esteet työn sujuvuudelle olivat liian suuri työmäärä ja riittämätön henkilöstö.

Liiallisen kuorman alla työn kehittäminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Siitä huolimatta työtapojen kehittäminen koettiin tärkeäksi keinoksi parantaa työn sujuvuutta. Työtavat, jotka edistävät työn sujuvuutta, täytyy kehittää yhdessä työyhteisöissä ja niillä tulee olla johdon tuki.

Pienemmät ryhmäkoot ja lisää henkilöstöä

Varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja lukioissa selkeästi tärkeimmäksi työn sujuvuuteen vaikuttavaksi keinoksi nousi ryhmäkokojen pienentäminen.

Varhaiskasvatuksessa toisesta sijasta oli tiukka kilpailu kolmen keinon välillä: työtapojen kehittäminen, kasvatushenkilöstön lisääminen ja muun henkilöstön lisääminen.

Peruskouluissa toisella ja kolmannella sijalla olivat opetushenkilöstön lisääminen ja muun henkilöstön lisääminen. Työtapojen kehittäminen jäi neljännelle sijalle.

Lukioissa toisella sijalla oli työtapojen kehittäminen ja kolmannella työmateriaalien kehittäminen.

Ammatillisissa oppilaitoksissa kolmen kärkenä olivat työtapojen kehittäminen, ohjeistuksen kehittäminen ja opetushenkilöstön lisääminen.

Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa kaksi tärkeintä työn sujuvuuteen vaikuttavaa keinoa olivat työtapojen kehittäminen sekä opetus- tai tutkimushenkilöstön lisääminen. Ammattikorkeakouluissa kolmanneksi tärkein keino oli työvälineiden kehittäminen ja yliopistoissa muun henkilöstön lisääminen.

Liian suuret ryhmäkoot ja henkilöstön riittämättömyys olivat vahvasti esillä myös kyselyn avovastauksissa. Esimerkiksi peruskouluissa oltiin huolissaan varsinkin erityisen tuen tarpeessa olevista oppilaista, jotka kärsivät isoissa ryhmissä ja tällöin häiritsevät muun ryhmän opiskelua.

Yliopistoissa taas koetaan, että tutkimuksen ja opetuksen ristipaineessa varsinkaan vakituista henkilöstöä ei ole riittävästi tehtävien pitkäjänteiseen hoitamiseen. Työ sirpaloituu.

Työtapoja kehittämällä sujuvaa aivotyötä

On selvää, että riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työmäärä ovat sujuvan työn perusedellytyksiä. Pienetkin ongelmat kertautuvat, jos jatkuva kiire ja päällekkäiset tehtävät estävät keskittymisen.

Haastavasta tilanteesta huolimatta työtapojen kehittäminen tunnistettiin tärkeimmäksi työn sujuvuuteen vaikuttavaksi keinoksi ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Varhaiskasvatuksessa ja lukioissa työtapojen kehittäminen oli toiseksi tärkein keino ja peruskouluissakin neljänneksi tärkein.

Ratkaisut, joilla työn sujuvuutta voidaan parantaa, riippuvat aina työstä ja työyhteisöstä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen vastauksissa mainittiin usein työtehtävien ja vastuiden tarkentaminen. Peruskouluissa kaivattiin nykyistä selkeämpää ohjeistusta. Lukioissa monet pitivät etäopetusta tukevien teknologioiden käyttöä ja kehittämistä tärkeänä.

Ammatillisissa oppilaitoksissa haluttaisiin panostaa lisää työn suunnitteluun. Ammattikorkeakouluissa parantamisen varaa oli muun muassa aikataulutuksessa. Yliopistoissa työtä voisi sujuvoittaa esimerkiksi lisäämällä henkilöstön päätöksentekovaltaa työn järjestämisessä.

Työyhteisöt vastuussa työtapojen kehittämisestä

Jos työ on sirpaleista ja oman ydintehtävän sijaan aika kuluu hallinnollisiin tai jopa huollollisiin tehtäviin, voi oman työyhteisön työn kehittäminen tuntua epätoivoiselta. Onneksi työn sujuvuutta voi usein kuitenkin parantaa melko yksinkertaisilla käytännöillä, kunhan niistä sovitaan yhdessä ja niillä on johdon tuki.

Työyhteisöt – esihenkilöt mukaan lukien – ovat itse parhaita asiantuntijoita työn sujuvuutta estävien työtapojen karsimisessa sekä sujuvuutta lisäävien käytäntöjen rakentamisessa ja käyttöön ottamisessa.

Päättäjien vastuulla on huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja taata, että kilpailukyvyn perustana olevaan kasvatus-, opetus- ja tutkimusalaan panostetaan riittävästi.

Työterveyslaitos ja OAJ apuna

Työterveyslaitos ja OAJ järjestävät syksyllä 2021 webinaarisarjan, jonka tavoitteena on auttaa kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan työtapojen kehittämisessä.

Aivotyön kehittämisestä erityisesti kiinnostuneille työntekijöille järjestetään Aivotyöagenttien valmennus. Lisäksi Työterveyslaitos tarjoaa organisaatioille palveluita, joilla työyhteisöjen aivotyön sujuvuutta voidaan parantaa.

Lisätietoja:

Etätyö ei ole vähentänyt aivotyön vaatimuksia – opetusalalla tarvitaan työtapojen kehittämistä (Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.5.2021)

Avainsanat

aivotyö

Jaa sisältö somessa!