Väestörakenteen muutosta pitää tarkastella elämänkaaren ja talouden näkökulmasta

Suomen väestörakenne on yhä epätasaisempi, koska eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin on suuri ja kasvaa entisestään. Edes koronapandemian tuoma kasvu syntyvyydessä ei juuri paranna tilannetta. Tulevaisuudessa verotulot eivät välttämättä riitä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen.
-
Taina Leinonen

Taina Leinonen

johtava tutkija
Kristiina Kulha

Kristiina Kulha

vanhempi asiantuntija

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä, jotta julkinen taloutemme kestäisi väestörakenteen muutokset ja pystyisimme elämään hyvinvointivaltiossa vastedeskin?

Tähän kysymykseen tuotamme vastauksia LIFECON (LIFe course and ECONomic implications of demographic change) -hankkeessa. 

Tarkastelemme väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkimme väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen. 

Julkisen talouden kestävyys ei riipu pelkästään väestörakenteeseen suoraan vaikuttavista tekijöistä, kuten syntyvien lasten määrästä, maahanmuutosta tai eliniän pitenemisestä. Siihen vaikuttavat myös työurien pidentäminen sekä terveys- ja hoivapalveluiden tarpeen vähentäminen tai lykkääminen. 

Väestörakenteen muutokseen vaikuttavat tekijät ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa sekä yksilöiden elämänkaarella että yli sukupolvien. Esimerkiksi kouluttautumiseen ja työuraan liittyvät valinnat voivat vaikuttaa lasten hankintaan. Elämänkaaren aikaisemmat kokemukset ja sosiaaliset tekijät taas vaikuttavat muun muassa työssäkäyntiin ja vanhuusiän olosuhteisiin. 

Yksilöiden elinolojen ja kannusteiden ymmärtäminen on tärkeää päättäjille. Poliitikkojen ja päättäjien valinnoilla ja päätöksillä voidaan puolestaan vaikuttaa kansalaisten valintoihin. Hyvinvointivaltion pitkän aikavälin kestävyys edellyttää, että väestömuutoksiin sopeutuvia finanssipoliittisia päätöksiä tehdään hyvissä ajoin. Taakkaa ei pidä siirtää tuleville sukupolville.

Kiperä haaste vaatii monitieteistä lähestymistä

LIFECON-hankkeessa on 32 osatutkimusta, joissa paneudutaan muun muassa näihin kysymyksiin:

  • Mitkä ovat perherakenteiden ja syntyvyyden muutosten syyt ja seuraukset? Tarkastelemme muun muassa koulutusta, lamaa, työmarkkina-asemaa ja terveyttä. 
  • Miten työelämän muuttuvat rakenteet näkyvät työhön osallistumisessa? Tutkimme esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmien, epätyypillisten töiden ja palvelutehtävien yleistymisen, maahanmuuton sekä työn ja eläkkeen yhdistämisen vaikutuksia. Selvitämme työhön osallistumista, työajanodotteita, työkyvyttömyyttä ja työmarkkinapolkuja.
  • Minkälaisten toimenpiteiden kautta työhön osallistumista voidaan edistää? Selvitämme muun muassa nuorisotakuun, työvoimakoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja eläkejärjestelmän vaikutuksia.
  • Miten väestön muuttuvat rakenteet näkyvät väestön terveydessä ja kuolleisuudessa sekä ikääntyvien pitkäaikaishoidossa? Perehdymme muun muassa terveyseroihin, alueellisiin kuolleisuuseroihin, vuodenaikoihin ja ilmastoon liittyviin terveyshaittoihin sekä ikääntyneiden kotona asumiseen ja pitkäaikaishoivaan. 
  • Miten hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyttä ja riskeihin sopeutumista voidaan parantaa? Havainnollistamme väestörakenteiden muutosten vaikutuksia yksilön ja yhteisön kannalta numeroiden ja grafiikoiden avulla. Simuloimme erilaisten politiikkasäännösten vaikutuksia julkiseen talouteen ja sukupolvien väliseen tulonjakoon.

LIFECON-konsortioon kuuluvat Työterveyslaitos, Etla ja Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksikkö. Mukana on väestötieteen, taloustieteen, sosiologian, sosiaalipsykologian, kansanterveystieteen, soveltavan matematiikan, työ- ja organisaatiopsykologian ja historian tutkijoita.

Hankkeen monitieteinen lähestymistapa helpottaa väestörakenteen muutoksiin liittyvien moniulotteisten haasteiden hahmottamista. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa lisää vaikuttavuutta 

LIFECONin sidosryhmiin kuuluu muun muassa ministeriöitä, asiantuntijaorganisaatioita sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä. 

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tärkeää, jotta hankkeen tuottamat ratkaisut palvelisivat mahdollisimman hyvin tiedon tarvitsijoita, kuten asiantuntijoita ja päättäjiä. Sidosryhmät auttavat tunnistamaan analyyseissä huomioitavia oleellisia tekijöitä, tulkitsemaan tutkimustuloksia ja laatimaan politiikkasuosituksia. 

Näin voit seurata hankkeen etenemistä

Tervetuloa mukaan vaikuttamaan ja seuraamaan hanketta Twitterissä @lifeconhanke! Käytämme sosiaalisessa mediassa aihetunnistetta #lifeconhanke.

Liity Työterveyslaitoksen työelämävaikuttajille ja päättäjille suunnatun uutiskirjeen tilaajaksi. Näin varmistat, että kuulet tuoreimmat uutiset ja saat tulokset ensimmäisten joukossa. Tilaa uutiskirje

 

Lisätietoja:

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset, LIFECON  (tutkimushankkeen verkkosivut)
 

Avainsanat

väestö
hyvinvointivaltio
tutkimus

Jaa sisältö somessa!