Ensimmäisen mielenterveysdiagnoosin seulonta onnistuu seitsemällä kysymyksellä työterveyskyselyssä

Hoitokertomuksista ja työterveyskyselyn vastauksista onnistuttiin seulomaan koneellisesti piirteitä, jotka ennakoivat mielenterveysdiagnoosia tai mielenterveyden hoitojakson pitkittymistä. Diagnoosia ennustivat etenkin voimakas stressi, toistuva väsymys, surumielisyys ja naissukupuoli. Lähestymistapaa voidaan käyttää mielenterveyshaasteiden uudenlaisena ennakointivälineenä väestötasolla.
kuvituskuva: surumielinen työntekijä
Pekka Varje

Pekka Varje

tutkimuspäällikkö
Ari Väänänen

Ari Väänänen

tutkimusprofessori

Työterveyslaitoksen mediatiedote 24.8.2022  

Työntekijöiden mielenterveyden heikentymistä on mahdollista ennakoida koneoppimisen menetelmillä. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa sekä ensimmäistä mielenterveysdiagnoosia että hoidon pitkittymistä kyettiin ennakoimaan koneoppimisen avulla varsin hyvin.  

Työterveyskyselyn vastauksista tunnistettiin seitsemän piirrettä, jotka nostivat todennäköisyyttä saada mielenterveyden ongelmaan tai unihäiriöön liittyvä diagnoosi kahden vuoden seurantajaksolla.   

Mielenterveyden heikentymistä ennustivat voimakas stressi, toistuva väsymys ja uupumus pitkin päivää, surumielisyys ja alakuloisuus sekä ahdistusoireet. Itsearvioidun hyvinvoinnin lisäksi myös sukupuoli oli keskeinen tekijä. Hankkeen perusteella naisilla oli kohonnut todennäköisyys saada diagnoosi.

Kartoitimme diagnoosia ennustavia piirteitä yli sadan kysymyksen joukosta. Näiden seitsemän piirteen luokittelukyky yhdessä oli lähes yhtä hyvä kuin koko kysymyspatteristolla, kertoo tutkimuspäällikkö Pekka Varje Työterveyslaitoksesta. 

Nuoremmat työntekijät saivat muita todennäköisemmin jonkin tutkituista diagnooseista, mutta ikä ei kuulunut kaikkein vahvimpiin ennustaviin tekijöihin.

Mallinnus ei toimi yksilön hoidon suunnittelussa 

Paremmalla ennakoinnilla kestävämpään mielen hyvinvointiin työssä (ENNAKKO) -tutkimushankkeen tuloksista julkaistiin mielenterveysdiagnoosin ennakointikartta Työelämätieto-palvelussa. Ennakointikartan tyyppinen työkalu voisi toimia apuvälineenä esimerkiksi työterveyshuollon resurssien suunnittelussa ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä.  

– Yksilötasolla mallinnus sisältää liikaa epävarmuutta. On mahdollista, että tämänkaltaisista välineistä voi olla apua tunnistettaessa riskiryhmiä tai kehitystrendejä laajemmin työikäisessä väestössä, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen 

Hoitokertomuksesta voi ennakoida hoidon pitkittymisen 

Hankkeen toisessa osiossa tutkimuskohteena oli mielenterveyteen liittyvän hoitojakson pitkittyminen. Lääkärien kirjoittamista hoitokertomuksista analysoitiin koneellisesti, millaiset aiheet ennustivat yli neljän kerran hoitojaksoa. 

Hoitojakson pitkittymistä ennustivat etenkin masennukseen, sen lääkinnälliseen hoitoon ja uupumukseen liittyvät maininnat hoitokertomuksissa. Kaikkein keskeisin ennustava tekijä oli kuitenkin hoitojakson alussa saatu diagnoosi. Tietyt masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön liittyvät diagnoosit ennustivat pidempää hoitojaksoa työterveyshuollossa. 

Koneoppiminen mahdollistaa suuren aineiston analysoinnin 

Hankkeen analyysit perustuivat koneoppimismenetelmiin. Siinä seurattiin kahta hyvin laajaa tutkimuspopulaatiota usean vuoden ajan. Nämä työikäisistä koostuvat populaatiot edustavat laajasti erilaisia toimialoja ja ammattiryhmiä. 

Koneoppimisen menetelmät ja laskentatehon kasvu mahdollistavat suurta dataa hyödyntävät tutkimukselliset lähestymistavat. Vielä kymmenen vuotta sitten vastaavaa tutkimusta ei olisi voitu tehdä, sanoo Pekka Varje.  

Lisätiedot 

Paremmalla ennakoinnilla kestävämpään mielen hyvinvointiin  

Avainsanat

mielenterveys

Jaa sisältö somessa!