Pitkät hellejaksot heikentävät joka viidennen työkykyä – kuumasta johtuvat sairauslomat silti harvinaisia

Ilmaston lämpenemisen seurauksena korkeiden lämpötilojen todennäköisyys on kasvanut Suomessa. Korkea työskentelylämpötila heikentää työn tuottavuutta, toimintakykyä, työmotivaatiota ja viihtyvyyttä. Työntekijän terveyspulmat voivat korostaa kuumuuden vaikutusta. Tuoreen tutkimuksemme mukaan jopa joka viidennen työkyky heikentyy hellejaksoina. Ennakoiva ja suunnitelmallinen varautuminen suomalaisilla työpaikoilla edistää työntekijöiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Tiedote 26/2020

Helleaikoina työskentelylämpötilat nousevat myös useissa sisätöissä. Esimerkiksi viime kesänä lämpötila joissakin pesuloissa nousi 31–32°C:een suhteellisen kosteuden ollessa 40–50 %. Helteisimpänä viikkona lämpötila oli yli 28°C noin 31 tuntia viikossa. Suomessa kuumatöissä arvioidaan olevan noin 60 000 työntekijää, ja määrä kasvaa huomattavasti kesällä ilman lämpötilan noustessa hellelukemiin. Pesuloiden lisäksi vastaavia työskentelylämpötiloja esiintyy esimerkiksi sairaaloissa ja ravintoloissa.

Tutkimus osoitti terveydentilan vaikuttavan kuumassa työskentelyyn

Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty kuumassa työskentelyn vaikutuksia työviihtyvyyteen  ja -turvallisuuteen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa tutkitaan hellejaksojen vaikutusta sisätyötilojen ilman lämpötilan kohoamiseen ja siitä johtuvaan työntekijöiden kuumakuormittumiseen. Tutkimukseen liittyvä kyselytutkimus toteutetaan kahdessa pesulassa ja yhdessä sairaalassa.

– Hellejaksot vaikuttavat työtehoon, tauottamisen tarve kasvaa ja lämpötaukojen pitäminen aiheuttaa lisäresurssoinnin tarpeen, mistä koituu lisäkuluja, kertoo palvelupäällikkö Henna Paukkunen SOL pesulapalveluista.

Tutkimus osoitti, että työntekijän terveydentila haittasi lähes joka viidennen työskentelyä kuumassa. Kuitenkaan kukaan kyselytutkimukseen osallistuneista ei ilmoittanut olleensa sairauslomalla kuuman vuoksi. Tämä vahvistettiin myös työpaikkahaastatteluissa, joissa haastateltiin työntekijöiden lisäksi työsuojelu- ja terveyshuollon henkilöstöä sekä esimiehiä.

– Työskentely kuumissa oloissa on erityisen haastavaa henkilöillä, jotka kärsivät esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista, kertoo tutkimushanketta johtava erikoistutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitoksesta.

Seuraavaksi etsitään keinoja vaikuttaa kuuman haittakokemuksiin

– Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan valtaosa (87 %) pesulatyöntekijöistä kokee kuumuuden olevan ongelma kesäaikaan, Rissanen tarkentaa.

Lämpöolot ja työntekijöiden kuumakuormittuminen työpaikoilla on selvitetty kyselyjen (N=78) lisäksi olosuhde- ja henkilömittauksin. Tutkimuksessa  selvitetään vielä yksilöllisiä vaikutuksia kuumansietoon ja sitä, mitkä tekijät työpaikalla vaikuttavat kuumakuormittumiseen.

– Tavoitteemme on löytää henkilökohtaisia ratkaisuja mm. suojainten valinnalla, älyteknologiaa hyödyntäen tai jäähdyttävien järjestelmien avulla. Tulosten perusteella kehitetyn mallin avulla työntekijöiden kuumakuormittumista ja työn tuottavuuden laskua voidaan torjua paremmin sisätöissä, joissa lämpötila kohoaa ulkoisten olosuhteiden takia, Rissanen kertoo.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa ”Työviihtyvyyden ja -turvallisuuden lisääminen kuumissa sisätöissä” kohdeorganisaatioina ovat kaksi suomalaista pesulaa ja yliopistollinen sairaala. Hankkeeseen osallistuu myös suomalainen älyteknologiaa tuottava yrityskumppani. Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto välillä 6/2019-11/2020.

Lisätietoja

Erikoistutkija Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 6095, sirkka.rissanen(at)ttl.fi

 

Jaa sisältö somessa!