Rakennustyöntekijöillä todettiin eniten ammattitauteja

Ammattitautien määrä Suomessa vähenee edelleen. Vuoden 2018 tilastoissa näkyy kuitenkin kasvua esimerkiksi tärinätaudissa, jota esiintyy eniten talonrakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisussa. Ammattitauteihin ja altisteisiin voi tutustua myös Työelämätieto-palvelussa.
rakennusalan työntekijä

Kirsi Koskela

ylilääkäri

Maria Pesonen

apulaisylilääkäri

Työterveyslaitoksen mediatiedote 25.4.2022

Vuonna 2018 vahvistettiin 1067 ammattitautitapausta, joista 755 työikäisillä.

Eniten ammattitauteja vahvistettiin seuraavissa ammateissa:

  1. rakennustyöntekijät (pois lukien sähköasentajat)
  2. maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.
  3. konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat

Rakennusalan työntekijät kohtaavat työssään moninaisia altisteita, jotka voivat vaikuttaa terveyteen. Yleisiä altisteita ovat melu, käsitärinä ja kemikaalit (kuten epoksi), ja aiemmin rakennusalalla on altistuttu asbestille.  Lisäksi alalla todetaan erilaisia rasitussairauksia.

­­– Epoksiyhdisteet aiheuttavat tällä hetkellä eniten työperäisen allergisen kosketusihottuman tapauksia. Kun käyttää työssään epoksiin perustuvia tuotteita, kuten epoksimaaleja, -liimoja ja -pinnoitteita, on tärkeää suojautua kemikaalin ihokosketukselta, sanoo ihotautien apulaisylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta.

Tärinätauti yleistyy

Ammattitaudeista tärinätautia todettiin aiempaa enemmän. Tärinätauti ilmenee ajoittaisena valkosormisuutena, ja oireina voi esiintyä myös käsien puutumista ja kömpelyyttä.

Tapauksia esiintyy eniten talonrakentamisessa, ja ammateista tärinätauti koskee erityisesti rakennustyöntekijöitä (pois lukien sähköasentajat), konepaja- ja valimotyöntekijöitä sekä asentajia ja korjaajia.

– Tärinätauti on ollut alidiagnosoitu sairaus, jota huomataan nyt epäillä ja tutkia aiempaa herkemmin työterveyshuollossa. Käsitärinää aiheuttavat monet yleiset työkalut, kuten porakone, kulmahiomakone ja pulttipyssy, kertoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Vahvistettuja tärinätautitapauksia oli 34, joista 85 prosenttia miehillä.

Työikäisten yleisimmät ammattitaudit ovat meluvamma, allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti. Kemikaaleille altistuminen aiheuttaa viime vuosien tapaan lähes puolet ammattitaudeista (45 %). Vajaa kolmasosa ammattitaudeista todetaan työuran jälkeen.

Ammattitauti-ilmoitus on tärkeä työsuojelun väline

Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset työsuojeluviranomaiselle. Edelleen 60 prosenttia vahvistetuistakin ammattitautitapauksista jää ilmoittamatta.

– On tärkeää, että aluehallintovirasto saa tiedon kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Se on keskeinen työsuojelun väline, jonka avulla AVI voi kohdentaa työsuojelutarkastuksiaan ja työpaikoilla saadaan tehtyä tarvittavia työturvallisuutta parantavia muutoksia, Kirsi Koskela sanoo.

Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisun yhteydessä on taulukkoja, joissa oikaistaan aiempien vuosien lukuja. Vuosina 2016─2018 osa ammattitautitapausten vahvistamistiedoista ei kirjautunut vakuutusyhtiöstä Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistoon. Korjausaineiston myötä 89 tapausta vahvistettiin lisää vuodelle 2016 ja 136 tapausta vahvistettiin vuodelle 2017.

Lisätiedot

  • Kirsi Koskela, ylilääkäri, Työterveyslaitos, [email protected], puh. +35843 820 0452
  • Maria Pesonen, apulaisylilääkäri, Työterveyslaitos, [email protected], puh. +35846 850 5031

Tutustu

 

Jaa sisältö somessa!