Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla viime vuonna

Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun kunta-alalla viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Vuonna 2019 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,5 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa eivät kuitenkaan ole kaventuneet. Covid19 (korona)-pandemian vaikutukset sairauspoissaoloihin eivät näy viime vuoden luvuissa.

Tiedote 21/2020

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16–17 päivän välissä. Vuonna 2018 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 17,0 päivää ja määrä oli laskenut 16,5 päivään vuonna 2019. Lähes joka neljäs työntekijä (24 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena koko seuranta-ajan.

Vaikka viime vuoden kehitys sairauspoissaoloissa näyttää myönteiseltä, ammattiryhmien välisiä terveyseroja ei ole näiden sairauspoissaolotilastojen valossa pystytty paljoa kaventamaan. Vuonna 2019 eniten sairauspoissaolopäiviä oli edelleen varsinkin ruumiillista työtä tekevillä ja monissa sote-alan ja avustavan työn ammateissa: keittiöapulaiset, kodinhoitajat, koulukäyntiavustajat, laitoshuoltajat, lastenhoitajat, lähihoitajat ja perhepäivähoitajat olivat poissa keskimäärin 24–28 päivää vuodessa. Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla (keskimäärin 8–9 päivää).

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden  ikäryhmissä, jossa laskua vuodesta 2018 vuoteen 2019 oli noin puoli päivää. Huolestuttavaa sen sijaan on , että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on saman verran sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30-50 -vuotiailla eli 15,5 –15,8 päivää.

– Koronapandemia lisää varmasti kuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta vaikutukset sairauspoissaoloihin näyttävät vasta kuluvan ja tulevien vuosien tilastot. Tulokset antavat aihetta huoleen myös nuorten työntekijöiden osalta, jotka usein työskentelevät myös ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon, sanoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti ja jatkaa:
– Toisaalta rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden osalta antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein.

Tietoa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelusta.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.

Lisätietoja:

Jenni Ervasti

vanhempi tutkija
Jenni.Ervasti [at] ttl.fi (Jenni[dot]Ervasti[at]ttl[dot]fi)
+358 30 474 2806

 

Jaa sisältö somessa!