Mikroyritysten niukat resurssit vaikeuttavat työturvallisuuskäytäntöjen kehittämistä. Käytännöt painottuvat tyypillisesti työn vaarojen arviointiin ja hallintaan.
– Työturvallisuuden kehittämisen tulisi kuitenkin olla ennakoivampaa. Tätä tulisi vahvistaa erityisesti niissä mikroyrityksissä, joissa toimitaan satunnaisin ja reaktiivisin työturvallisuuden käytännöin, täsmentää vanhempi asiantuntija Susanna Visuri Työterveyslaitoksesta.
Työkykyjohtamisen kehittyneisyydessä on mikroyritysten piirissä toimialakohtaisia eroja. Hankkeen aikana kehittämismyönteinen toimintakulttuuri ja välittävä ilmapiiri edistivät mikroyrityksissäkäytäntöjen kehittämistä. Sen sijaan koronapandemian aiheuttamat muutokset yrityksen toiminnalle vaikeuttivat uusien käytäntöjen toimeenpanoa.
Työkykyjohtamisen kehittämiseen voidaan aktivoitua yhteisen keskustelun kautta
Mikroyrityksissä henkilöstön osallistaminen työkykyjohtamisen kehittämiseen on vaihtelevaa. Yrityksissä tulisi vahvistaa työntekijöiden osallistamista etenkin työturvallisuuden ja työterveysyhteistyön käytännöistä sopimiseen.
Myös verkostoja voitaisiin hyödyntää työkykyjohtamisen tukena nykyistä paremmin. Hankkeen perusteella esimerkiksi yhteistyö työterveyshuollon kanssa keskittyy mikroyrityksissä lähinnä työpaikkaselvityksiin.
– Työterveyshuollon tukea mikroyrityksille työn, terveyden ja työkyvyn asiantuntijana tulisi korostaa. Samalla voidaan tuoda keskusteluun yritysten rooli aktiivisina työterveyshuollon asiakkaina. Yritykset voisivat ottaa aktiivisempaa roolia sovittaessa yhteistyöstä ja kustannusten muodostumisesta sekä keskusteltaessa yrityksen tarpeista ja toiveista, ehdottaa Susanna Visuri.
Myös kirjalliset dokumentit esimerkiksi riskinarvioinnin ja perehdytyksen osalta tukisivat sujuvampaa toimintaa.
Johtaminen ja yhteinen toiminta ovat mikroyritysten vahvuuksia
Yhteistyö, tiedonkulku, perehdyttäminen ja työn ja muun elämän yhteensovittaminen toimivat tyypillisesti hyvin mikroyrityksissä. Tämä yhdessä tekemisen kulttuuri edistää myös yhteistä työturvallisuudesta sekä työterveydestä ja työkyvystä huolehtimista.
– Työkykyjohtamista toteutetaan mikroyrityksissä joustavasti ja toisista huolehtien. Käytännöistä sovitaan usein suullisesti ja puututaan silloin, kun tarvetta ilmenee, sanoo Susanna Visuri.
Yrittäjät luottavat usein siihen, että henkilöstö osaa ja valitsee terveelliset ja turvalliset työskentelytavat. On tarpeen kuitenkin muistaa, että työturvallisuutta koskevat lait ja asetukset korostavat työnantajan vastuuta.
– Työnantajan tulee ottaa puheeksi havaitsemansa epäkohdat esimerkiksi henkilönsuojainten käytössä, Susanna Visuri korostaa.
Lisätiedot
- Susanna Visuri, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, p. 046 851 5912, susanna.visuri.ttl.fi
Johdetaan työkykyä mikroyrityksissä -hanke
- Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa mikroyritysten työkykyjohtamisen käytännöistä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää näitä käytäntöjä yhdessä yritysten kanssa.
- Hankkeessa tuotettu oppimateriaali tarjoaa hyviä käytäntöjä työturvallisuuteen, työterveyteen, työkykykyyn ja työyhteisön johtamiseen: Johdetaan työkykyä mikroyrityksissä | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Hankkeen loppuraportti on luettavissa Julkarissa: Johdetaan työkykyä mikroyrityksissä : Mikroyritykset työkyvyn johtamista kehittämässä - Tutkimus työkykyjohtamisen käytännöistä (julkari.fi)
- Tutkimus on toteutettu Työsuojelurahaston (hankenumero: 180077), sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Yrittäjien tuella.
