Toimistokävely on mitatusti toimivin istumatyön tauottaja – jo parin minuutin pyrähdys vähentää haittoja

Lyhyt kävelyrupeama puolen tunnin välein osoittautui parhaiten toimivaksi tauotustavaksi terveyshaittoja aiheuttavaan istumatyöhön. Vaihtoehtoiset tavat minimoida istumatyön haitallisia vaikutuksia on vertailtu tutkimuksessa. Tutkijat nimesivät tauotuskeinon toimistokävelyksi ja suosittelevat kahden minuutin rauhallista kävelyä puolen tunnin välein.
Työntekijä kävelee toimistoympäristössä.
Satu Mänttäri
Satu Mänttäri
johtava tutkija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 31.5.2024

Työterveyslaitoksen SitFit-tutkimus vertaili toimistotyöhön soveltuvia tauotuskeinoja laboratorio-olosuhteissa ja selvitti parhaimman menetelmän soveltuvuuden käytännön työelämään aidossa toimistotyössä.

Toimistokävely solahtaa osaksi työpäivää 

Tutkimuksessa suosituimmaksi tauotustavaksi vapaaehtoisten keskuudessa valikoitui kirjoitustyön lomassa kahden minuutin kävely juoksumatolla. Lyhyt, rauhallinen kävely riitti nostamaan sykettä, aktivoimaan lihaksia ja tehostamaan verenkiertoa – siis kaikkiaan ehkäisemään istumatyön haittoja. Samalla mieli virkistyi.

– Toimistokävely kuvaa tauotustapaa hyvin, koska tauot olivat kuin hakisi kupin kahvia, kävisi tulostimella tai piipahtaisi jututtamassa kollegaa, johtava tutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitoksesta vertaa.

– Tauottaminen on helppo ja ilmainen keino istumatyön terveyshaittojen ehkäisyssä. Kahden minuutin toimistokävelyssä työteho ja keskittyminen intensiiviseen työhön ei kärsi, kun tauottava kello tai tauotussovellus kertoo, milloin on tauon aika.

Tulosten perusteella kaikki tauotustavat olivat yhtäjaksoista istumista parempia. Parin minuutin säännöllinen tauko sopii tietotyöhön luontevasti. Eräs tutkittavista totesi, että työjaksot kuluvat tauottamalla nopeammin kuin yhtäjaksoisesti istuen.

Runsaalla istumisella on yhteys vakaviin sairauksiin 

Istuen työskentelevien työntekijöiden määrä kasvaa niin meillä kuin muualla, ja koronapandemian seurauksena yleistynyt etätyö on kiihdyttänyt kehitystä. Tietotyötä tehdään pääsääntöisesti istuen, ja kolmannes suomalaisista työntekijöistä istuu työssään 6 – 7 tuntia päivässä.

Ongelma on tunnistettu myös muualla maailmassa. Arvioiden mukaan työikäinen istuu työssään keskimäärin 30 – 50 prosenttia työajastaan. Työpäivänä istumista kertyy keskimäärin 100 minuuttia enemmän kuin vapaapäivänä. Koronapandemian seurauksena etätyö on lisääntynyt, mikä on entisestään lisännyt istumisen määrää työpäivän aikana.

Fyysisesti istuminen vastaa lähes lepoa. Terveyshaittoina pitkäkestoisen ja runsaan istumisen on havaittu olevan yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyteen.

Liiallinen istuminen myös kuormittaa niska-hartiaseutua ja alaselkää, heikentää alaraajojen verenkiertoa ja voi siten lisätä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. 

Toimistokävely vei voiton seisomisesta ja kyykkäämisestä 

Laboratoriotutkimuksessa toimistokävelyn todettiin vievän voiton vuorottaisesta työskentelystä istuen ja seisten sekä työtavasta, jossa kyykätään viidesti puolen tunnin välein.

Hankkeessa tuotettiin ensimmäistä kertaa mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista. Tiedon perusteella suositellaan ensisijaisesti kahden minuutin toimistokävelyä puolen tunnin välein istumatyön haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi.  

Työterveyslaitos toteutti SitFit-tutkimuksen yhteistyössä Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:n kanssa. Tutkimuksen rahoittivat Työsuojelurahasto ja Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy. 

Tutustu tutkimukseen 

Lisätiedot 

  • Johtava tutkija Satu Mänttäri, Työterveyslaitos, puh. 043 825 3596, satu.manttari [at] ttl.fi 


 


 

Jaa sisältö somessa!