Mitä monitilatoimistojen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tiedetään?

Koronapandemia on saanut toimistot tyhjenemään ihmisistä lisääntyneen etätyön myötä. Monilla työpaikoilla mietitään, millaisia työtiloja jatkossa tarvitaan, jos etätyön lisääntyminen jää pysyväksi ilmiöksi. Tilatehokkuuslukujen ohella on huomioitava myös työntekijöiden hyvinvointi.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annu Haapakangas on selvittänyt, mitä monitilatoimistojen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tiedetään tieteellisen tutkimustiedon perusteella ja mitä ei vielä tiedetä. Aiheesta ovat kiinnostuneet myös päättäjät. Haapakangas esitteli tutkimustietoa Euroopan parlamentissa järjestetyssä seminaarissa lokakuussa 2020 ja kirjoitti aiheesta artikkelin TEMin Työpoliittiseen aikakauskirjaan. – Monitilatoimistojen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on kansainvälisestikin vielä melko vähän tutkimusta, sanoo Haapakangas. – Monitilatoimistoja ja avotoimistoja koskevat tutkimustulokset ja mielikuvat sekoittuvat usein. Avotoimistoja koskevia tuloksia ei voi sellaisenaan yleistää monitilatoimistoihin, koska kyse on sekä tiloiltaan että käyttötavaltaan erilaisista työympäristöistä. Avotoimistojen haittana ovat erityisesti melu ja yksityisyyden puute. Mm. nämä ympäristöön liittyvät stressitekijät selittänevät osittain muita avotoimistoissa havaittuja ongelmia, kuten alhaisempaa työtyytyväisyyttä, kognitiivista kuormittumista, stressioireita ja itsearvioitua työsuoriutumisen laskua.

Monitilatoimistoissa hyvinvointi voi olla samalla tasolla kuin omissa työhuoneissa

Monitilatoimistossa on erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin sopivia tiloja, avotilaa, hiljaisen työn vyöhykkeitä tai huoneita keskittymistä vaativaan työhön sekä vetäytymistiloja esim. puheluja ja etäpalavereja varten. Nimettyjä työpisteitä ei yleensä ole, vaan työpiste valitaan ja sitä vaihdetaan sen mukaan, mitä kulloinkin ollaan tekemässä – jopa useita kertoja päivässä. Tutkimusten mukaan monitilatoimistoissa koettu hyvinvointi vaikuttaa parhaimmillaan olevan yhtä hyvää kuin omissa työhuoneissa työskentelevillä. Yhden hengen huoneet ja monitilatoimistot eivät ole eronneet mm. koetun stressin, itsearvioidun terveyden, psykososiaalisen ympäristön ja työtyytyväisyyden osalta. Monitilatoimistojen koetaan usein tukevan vuorovaikutusta, mikä on tärkeää sekä työhyvinvoinnille että työsuoriutumiselle. Yksittäisten monitilatoimistojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Myös maiden väliset erot esim. työkulttuurissa ja rakentamisessa saattavat vaikuttaa tuloksiin. Valtaosa tutkimuksista on tehty  Ruotsissa, Alankomaissa ja Australiassa sekä myös Suomessa esimerkiksi Työterveyslaitoksessa. Työrauha on monitilatoimistoissakin yleinen kehittämiskohde, vaikka olosuhteet ovat paremmat kuin perinteisissä avotoimistoissa. Monitilatoimistoissa tarvitaan riittävästi hiljaisia työpisteitä ja vetäytymistiloja. Avotiloissa tarvitaan puolestaan hyvää huoneakustista suunnittelua. Tartuntatautien leviämistä ei ole tutkittu erityisesti monitilatoimistoihin liittyen. Koronaepidemian seurauksena työtiloja tultaneen tutkimaan ja kehittämään myös infektioiden leviämisen näkökulmasta. Muuttuva työ vaatii uudenlaisia työympäristöjä. Työympäristön muutos voi herättää epävarmuutta ja huolta töiden sujumisesta uudenlaisissa työtiloissa. Työterveyslaitoksen asiantuntijat auttavat tilamuutoksissa. Meiltä löytyy osaamista niin työstä, työtilojen kehittämisestä kuin hyvinvoinnistakin.

Lisätiedot

erikoistutkija Annu Haapakangas, Työterveyslaitos, puh. 050 535 2984, annu.haapakangas [at] ttl.fi (annu[dot]haapakangas[at]ttl[dot]fi)

Artikkeli

Mitä monitilatoimistojen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tiedetään? Annu Haapakangas, Työpoliittinen aikakauskirja, 4/2020, s.82, Katsauksia ja keskusteluja, Työ- ja elinkeinoministeriö.

Käynnissä oleva tutkimus monitilatoimistoista

Ympäristötyytyväisyyttä, hyvinvointia ja työn imua edistävät tilalliset ratkaisut monitilatoimistoissa – Active Workspace (2018–2022)                  

Jaa sisältö somessa!