Tausta: työterveyshuoltolaki
- Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5 §) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen.
- Työterveyshuollon ammattihenkilöiden käyttö perustuu työpaikan tarpeisiin, eikä käyttöä voi ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa rajata.
- Asiantuntijoiden käytön tulee perustua työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioimaan työ- ja työpaikkalähtöiseen tarpeeseen. Asiantuntijan työn laajuus ja toiminnan sisältö tulee ilmetä työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta.
Mikä muuttuu 1.1.2022?
- Työterveyshuoltolain (1383/2001) muutos, jonka mukaan työfysioterapeutit ovat jatkossa työterveyshuollon ammattihenkilöitä, tulee voimaan 1.1.2022 alkaen.
- Tämä muutos luo edellytyksiä työterveyshuollon sisäisen moniammatillisen yhteistyön sekä työterveyshuollon työpaikka- ja kuntoutusyhteistyön kehittämiselle, erityisesti tuki- ja liikuntaelinongelmaisten työkyvyn tuen toimenpiteissä sekä yksilö- että työyhteisötasolla.
- Muutos mahdollistaa aiempaa sujuvammin työfysioterapeuttien osallistumisen työpaikan tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin. Näin heidän työpanostaan voidaan käyttää oikea-aikaisemmin ja laaja-alaisemmin ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa.
- Muutos työterveyshuollon asiantuntijasta ammattihenkilöksi lisää työfysioterapeuttien mahdollisuuksia toimia ja tehdä päätöksiä sekä itsenäisesti että osana moniammatillista työterveyshuoltotiimiä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa sekä työpaikkatason toiminnassa.
- Muutoksen myötä mahdollistuu myös varhaisempi ja oikea-aikainen tuki työkyvyn tukeen liittyvissä asioissa. Tällä voi olla vaikutusta yksilön työkykyyn, terveyteen ja työhyvinvointiin, sekä pidemmällä tähtäimellä myös työn tuottavuuteen ja työurien pituuteen. Samalla muutos velvoittaa työfysioterapeuttia ottamaan vastuuta moniammatillisen yhteistyön toteutumisesta.
Lakimuutoksen yhteydessä on huomioitava, että työterveyshuollon toiminnan uudelleen järjestely voidaan toteuttaa vain niiden tehtävien osalta kuin työterveyshuollossa ja asiakasyrityksen kanssa on yhteisesti, etukäteen sovittu. Muutokset tulee päivittää työterveyshuollon sopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin ja ne tulee valmistella ja käydä läpi yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
Työterveyshuollon moniammatillista yhteistyötä ohjaa Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (708/2013)
- Toimintaa uudelleen suunniteltaessa jokaisen työterveyshuolto-organisaation on yhdessä ja ammattiryhmittäin huomioitava VNa -periaatteet, jotka tukevat hyvää työterveyshuoltokäytäntöä:
- Työterveyshuollon on toimittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti.
- Työterveyshuollon toimintaan on sisällytettävä työterveysyhteistyössä työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen.
Työpaikkatoiminta
- Työpaikkaselvitys ja työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma ovat työterveysyhteistyön perusta.
- Työpaikkaselvityksen suunnittelussa on tärkeä huomioida työpaikan oma riskienarviointi sekä työterveyshuollon tekemä esiselvitys toimialatietoineen.
- Moniammatillisesti arvioidaan, ketkä osallistuvat työpaikkaselvityksen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin. Fyysisten kuormitustekijöiden havainnointi ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi on työfysioterapeuttien erityisosaamista.
- Ammattihenkilömuutoksen myötä työfysioterapeutit voivat jatkossa paremmin osallistua ja heidän asiantuntemustaan voidaan joustavammin hyödyntää suunnattujen selvitysten lisäksi myös perustyöpaikkaselvityksiin ja ryhmätoimintaan.
Vastaanottotoiminta
- Työterveyshuollon asiakkaat voivat jatkossa varata vastaanottoajan suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle silloin, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä työterveyshuolto (Työterveyshuoltolain 12 § mukainen toiminta).
- Edelleen on mahdollista hakeutua työfysioterapeutin vastaanotolle myös työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan ohjaamana.
- Työterveyshuoltalain (1383/2001) 14 § mukaiseen toimintaan (sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut) lakimuutos ei vaikuta.
- Myös yksilövastaanottotoiminnan osalta tulee toimintakäytännöt kirjata asiakasyrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
Tarkempaa tietoa työfysioterapeutin toteuttamista terveystarkastuksista löytyy Työfysioterapian ja työterveyspsykologian hyvät käytännöt -oppimateriaalista.
Työfysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan edellytykset säilyvät ennallaan Työterveyshuollon neuvottelukunnan hyväksymän ohjeen mukaan. Suoravastaanottoa voi toteuttaa fysioterapeutin suoravastaanottokoulutuksen mukaisen lisäkoulutuksen saanut työfysioterapeutti, joka toimii osana työterveyshuollon moniammatillista tiimiä.
Kuntoutustoiminta
- Valtioneuvoston asetuksen (708/2013) mukaan työterveyshuollolla on koordinaatiovastuu työkykyyn ja työssä jatkamiseen liittyvissä toimenpiteissä sekä työpaikalla että erilaisissa kuntoutustoimenpiteissä.
- Työterveyshuollon ammattihenkilöinä työfysioterapeuteilla on tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet osallistua kuntoutusyhteistyöhön.
- Muutos vahvistaa työfysioterapeuttien roolia ja mahdollistaa kuntoutusprosessin eri vaiheissa työfysioterapeuttien toimimisen itsenäisesti työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnissa sekä hoidon ja kuntoutuksen seurannassa ja arvioinnissa.
Ajankohtaiset korvaamiseen liittyvät ohjeet löytyvät Kelan sivuilta ja niitä päivitetään tarpeen mukaan.
Uutinen pohjautuu tekstiin, joka on laadittu yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnan työjaoston kanssa.
Lisätiedot
- tuotepäällikkö Mika Nyberg, mika.nyberg(a)ttl.fi, 040 557 5640
- ylilääkäri Satu Soini (10.1.2021 alkaen), satu.soini(a)ttl.fi, 046 851 5858
