Työympäristön kemiallisten altisteiden ja pölyjen mittaustulokset nyt Työelämätiedossa

Työterveyslaitos selvittää työntekijöiden altistumista työympäristön epäpuhtauksille teollisilla ja tuotannollisilla työpaikoilla. Vuodessa otetaan noin 8 000 biologista altistumismittausnäytettä ja tehdään yli 6 000 ilmapitoisuusmittausta. Näihin näytteisiin ja mittauksiin perustuva kattava aineisto vuosilta 2016–2019 on nyt kaikkien käytettävissä Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
-
Tuomi Tapani

Tapani Tuomi

Job title
johtava asiantuntija

Työpaikoilla voi esiintyä haitallisia tai vaarallisia kemiallisia aineita sekä pölyjä, kuituja, huuruja ja savuja, jotka syntyvät työn eri prosesseissa. Aina näitä ei voida poistaa, mutta silloin on arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Työterveyslaitoksen työhygieeniset selvitykset ja mittaukset ovat osa tätä arviointia.

Altistumispitoisuuksia, ei altistumisia

Työterveyslaitoksen työhygieeniset altistumisselvitykset perustuvat useimmiten teollisilla ja tuotannollisilla työpaikoilla työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä otettuihin ilmanäytteisiin. Ilmapitoisuudet eivät ole suoraan altistumisia vaan altistumispitoisuuksia, sillä usein työntekijällä on käytössään hengityksensuojain ja mittaus on tehty suojaimen ulkopuolelta. Biomonitorointitulokset veri-, virtsa- tai seeruminäytteistä eivät nekään ole suoraviivaisesti tulkittavissa, sillä ne kuvaavat työntekijöiden kokonaisaltistumista ja sisältävät myös muun kuin työperäisen altistumisen.

Erityyppisillä pölyillä korkeimmat altistumispitoisuudet

Työelämätiedon laajaa altistumismittausaineistoa voi tarkastella joko kokonaisuutena tai ainekohtaisesti. Ilmapitoisuusmittausten ja biologisten altistumismittausten tuloksia voi tarkastella erikseen.

Ilmapitoisuusmittauksissa huolestuttavaksi nousee melko korkeat altistumispitoisuudet erityyppisille pölyille. Näytteiden altistumispitoisuuksia on verrattu sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP-arvot 2018). Vuosien 2016–2019 mittauksissa HTP-arvon ylittivät 11 prosenttia orgaanisen pölyn mittauksista ja 10 prosenttia epäorgaanisen pölyn mittauksista. Eniten ylityksiä oli, kun mitattiin talkkipölyä (45 %), jauhopölyä (35 %) ja alveolijakeista pölyä (19 %).

Liuotinaineista styreeni huolestuttava

Liuotinaineiden ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet työpaikoilla ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Poikkeuksena on styreeni, joka ylitti HTP-arvon 13 prosentissa ilmapitoisuusmittauksista.

Styreeni nousee huolestuttavaksi myös biomonitorointituloksissa. Aineiston biomonitorointituloksia on verrattu toimenpideraja-arvoon. Se on pitoisuus, jonka alapuolella pysyminen yleensä tarkoittaa, että vakavia terveyshaittoja ei ole odotettavissa. Eniten määrällisiä tuloksia yli toimenpideraja-arvon on nikkelillä (198), koboltilla (185) ja styreenillä (147).

Tutustu aineistoon

Lisätietoa aiheesta Työterveyslaitoksen sivuilla

Jaa sisältö somessa!