Uusia toimintaohjeita syöpävaarallisen kvartsipölyaltistumisen ehkäisyyn rakennustyömailla

Kvartsipölylle altistuminen on työturvallisuusriski. Eniten kvartsille työssään altistuvia on Suomessa rakennusalalla. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa selvitettiin kvartsialtistumista rakentamisen tehtävissä ja tuotettiin ohjeita työpaikoille sekä työterveyshuollolle altistumisen hallintaan. Altistumisen ehkäisyssä korostuvat pölyntorjunta ja hengityksensuojainten käyttö.
-
Tuomi Tapani

Tapani Tuomi

johtava asiantuntija

Tuula Räsänen

vanhempi asiantuntija

Kvartsipölylle on asetettu sitova raja-arvo 0,1 mg/m3 vuodesta 2020 alkaen. Työtä ei saisi jatkaa, jos raja-arvo ylittyy. Hienojakoisen kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä useisiin ammattisairauksiin, kuten silikoosiin ja keuhkosyöpään. 

Työterveyslaitoksen, Lotus Demolition Oy:n ja Tapaturva Oy:n hankkeessa tutkittiin kvartsipölylle altistumista rakentamisen tehtävissä. Hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä noin 60 prosenttia työntekijöistä altistui vain vähäisesti. Noin 10 prosenttia altistumisista oli kuitenkin haitallista eli yli puolet raja-arvosta. 

Kvartsipölyaltistumisen suurin riski oli muun muassa hiekkapuhalluksessa, julkisivuelementtien purkutyössä, timanttiporauksessa, välipohjien piikkauksissa ja porausvaunulla porauksessa. Merkittävästi altistaviksi työtehtäviksi osoittautuivat myös väliseinien tasoitus, raidesepelin levitys ja tienrakentaminen. Haitallista altistumista todettiin kaikissa rakentamisen vaiheissa. 

– Altistumista havaittiin ennen kaikkea tilanteissa, joissa hengityssuojainta ei käytetty ollenkaan, tai sitä käytettiin liian lyhyen aikaa pölyävän työvaiheen jälkeen. Työtehtävästä riippumatta altistuminen on eniten kiinni siitä, miten työ tehdään ja miten sitä tehdessä suojaudutaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tapani Tuomi Työterveyslaitoksesta.

Pölyntorjuntatoimet eivät kokonaan korvaa hengityksensuojainten käyttöä

Altistumisen hallinnassa keskiössä on pölyntorjuntatoimien valinnan ja toteutuksen ohella töiden keskinäinen rytmitys sekä hyvät siivous- ja puhtaanapitokäytännöt. Myös oikeanlaisten hengityksensuojainten käyttö ja ylläpito sekä niiden käytön ajoitus ovat avainasemassa. 

Monissa työtehtävissä on käytettävä hengityksensuojaimia, vaikka noudatettaisiin parhaita saatavilla olevia pölyntorjuntatoimia. Esimerkiksi veden ja/tai laitekohtaisten kohdepoistojen käyttö pölyntorjunnassa vähentää altistumista, mutta se ei sisätöissä poista suojautumisen tarvetta. Hankkeen aikana suojainten käyttö vähensi altistumista noin puolella.

– Myös niissä tehtävissä, joissa mitattiin liiallisia altistumisia, työt on mahdollista suorittaa turvallisesti hyviä pölyntorjuntakeinoja noudattaen ja käyttäen työhön sopivaa hengityksensuojainta. Toisaalta kaikissa vain vähän altistavissa tehtävissä oli mahdollista altistua yleisilman kautta tai tekemällä pölyntorjunnan kannalta huonoja valintoja, sanoo tutkija Tuula Räsänen Työterveyslaitoksesta.

Työnantajan on selvitettävä altistumisriskit työssä

Työnantajan ensisijainen tehtävä on huolehtia pölyntorjunnasta työmailla. Altistumisriskin arviointi ja hallinta ovat osa turvallisuusjohtamista rakentamisessa. 

Kvartsille työssään altistuneet työntekijät tulee ilmoittaa niin sanottuun ASA-rekisteriin. Työntekijä tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin, jos altistuminen on vähintään viisi prosenttia raja-arvosta. Työnantajan velvollisuus on selvittää, altistutaanko työssä kvartsipölylle, ja kerätä tiedot kvartsipölylle työssään altistuneista. Tietojen pohjalta työnantaja tekee ilmoitukset ASA-rekisteriin. Työterveyslaitos ylläpitää ASA-rekisteriä.

Työterveyshuollon terveysseurannan terveystarkastukset ovat tarpeen työssä, jossa kvartsille altistumisesta voi aiheutua silikoosin tai keuhkosyövän vaaraa.

Hankkeessa laadittiin kattava ohjepaketti kvartsipölyn hallintaan rakennustyömailla. Laitaa ohjeet käyttöösi: Ohjeet kvartsipölyn hallintaan | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa -tutkimushanke

  • Tavoitteena oli tunnistaa työtehtävät, joissa kvartsialtistuminen voi olla merkittävää, sekä ohjeistaa niiden turvallinen toteutus. Hankkeessa arvioitiin myös erilaisten pölyntorjuntatoimien tehokkuutta altistumisen vähentämiseen.
  • Tulosten avulla rakennusalan työpaikat voivat kehittää toimintaansa niin, että altistumisriski kvartsille pienenee työmailla.
  • Tutustu hankkeen loppuraporttiin: Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa (julkari.fi)
  • Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT. Hankkeeseen osallistuivat muun muassa NCC Finland Oy, CONSTI Oy, Destia Oy, Hartela Oy, Purkupiha Oy ja Sandvik Mining Oy.

Lisätiedot

  • hankkeen projektipäällikkö Tapani Tuomi, Työterveyslaitos, 040 760 8856, [email protected]
  • vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen, Työterveyslaitos, 040 505 4546, [email protected]

Avainsanat

altistuminen
työturvallisuus

Jaa sisältö somessa!