Suosituksia työturvallisuuden kehittämiseksi pitkiä työvuoroja käyttäville työpaikoille

Nämä suositukset tukevat unen, vireyden ja väsymyksen hallintaa sekä näihin liittyvää turvallisuuskäyttäytymisen ja altistumisen hallintaa pitkiä työvuoroja käyttävillä työpaikoilla. Mukana on lisäksi suositukset altistumisen raja-arvojen soveltamiseksi pitkiin työvuoroihin. Suositukset pohjautuvat Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä -tutkimushankkeen tuloksiin.
Kolme työntekijää keskustelee teollisessa ympäristössä.

Tiivistetyn työajan ratkaisut ovat yleistyneet erityisesti teollisuudessa. Yksi esimerkki on 12 tunnin vuorojärjestelmä, jonka etuja ovat vuoronvaihtojen vähentyminen, niin sanottujen tuplavuorojen poistuminen sekä pitkä yhtenäinen vapaa työvuorojakson jälkeen.

Työntekijöiden myönteisistä kokemuksista huolimatta pitkiin työvuoroihin liittyy myös työturvallisuuteen vaikuttavia asioita.

Suositukset työpaikoille

1) Kerää tietoa

Suositellaan, että pitkiä (≥ 9 tuntia) työvuoroja käytettäessä työpaikat keräävät systemaattisesti tietoa työvuoron keston yhteydestä

  • turvallisuuskäyttäytymiseen ja sitä sääteleviin tekijöihin (esim. vireys ja palautuminen)
  • läheltä piti -tilanteisiin ja
  • työtapaturmiin.

Esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden ja työtapaturmien yhteydessä kerätään tietoa siitä, a) missä kohtaa työvuorokiertoa, b) mihin kellonaikaan, c) kuinka monen tunnin työskentelyn jälkeen ja d) kuinka monta tuntia edellisen tauon jälkeen raportoitu tapahtuma sattui.

Lisäksi henkilöstölle suunnatuissa työhyvinvointi- ja/tai työturvallisuuskyselyissä on suositeltavaa kartoittaa työntekijöiden omia havaintoja ja käsityksiä työvuoron keston yhteydestä työturvallisuuteen.

Työntekijöiden osallistamista työturvallisuuden kehittämiseen voidaan tukea työpajatoiminnalla, jossa työpaikan eri työntekijäryhmät ja työnantajan edustajat yhteisesti käsittelevät valittuja aiheita.

2) Huolehdi työvuorojärjestelyjen ergonomiasta

Suositellaan, että pitkiä työvuoroja käytettäessä huolehditaan työvuorojärjestelyiden ergonomiasta. Näitä ovat työvuorojen väliin jäävän ajan (≥ 11 tuntia), peräkkäisten työvuorojen määrä (enintään 5), yövuorojen lukumäärä (enintään 2) sekä työvuorojen kiertosuunnan ergonomia (myötäpäivään). 

3) Kiinnitä huomiota väsymysriskiin yövuoroissa

Suositellaan, että työturvallisuustoiminnassa kiinnitetään huomiota väsymysriskiin ajettaessa yövuorosta kotiin, riippumatta yövuoron kestosta.

Käytännössä keskeisimpiä, joskin vielä vähän tutkittuja, keinoja ovat työntekijöiden koulutus kuljettajan väsymysriskiä vähentävistä keinoista sekä nokosten ottamiseen soveltuvan tilan järjestäminen työpaikalle.

Yleiset suositukset

4) Työvuorojen pituuden huomioiminen kemiallisten altisteiden raja-arvojen soveltamisessa

Suositellaan, että Suomessa otetaan käyttöön IRSST-instituutin lähestymistapaan perustuva malli työvuorojen pituuden huomioimiseen kemiallisten altisteiden työhygieenisten raja-arvojen soveltamisessa.

Tässä mallissa raja-arvoa korjataan suhteessa työvuoron kestoon tai keskimääräiseen työviikon kestoon silloin, kun se altisteen vaikutustavat ja puoliintumisaika huomioiden on perusteltua.

5) Meluasetusten soveltamisohjeet

Suositellaan, että meluasetus (85/2006) ja/tai asetuksen soveltamisohjeet päivitetään huomioiden pidempiä työvuoroja sisältävät työaikamallit.
 

Tietoa tutkimushankkeesta: Työturvallisuuden hallinta 12 tunnin vuorojärjestelmässä – vireyden, turvallisuuskäyttäytymisen ja työympäristöaltisteiden väliset yhteydet pitkissä työvuoroissa

Työterveyslaitos selvitti pitkissä työvuoroissa unen ja vireyden vaikutuksia ja yhteyksiä turvallisuuskäyttäytymiseen ja altistumisen hallintaan Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa 2019–2022.

Tutkimuksia tehtiin kahdessa 12 tunnin vuorojärjestelmää käyttävässä teollisuusyrityksessä, joista toinen lukeutui pakkausteollisuuteen ja toinen kaivosteollisuuteen.

Tutkimushankkeen tulosten perusteella

  • 12 tunnin työvuorojen aikana koettu väsymys tai stressi eivät tarkastelluissa työntekijäryhmissä ole pääsääntöisesti niin voimakkaita, että ne merkittävästi heikentäisivät turvallisuuskäyttäytymistä, kuten ohjeiden noudattamista tai harkintakykyä. Työmatkojen turvallisuuteen etenkin yövuorojen jälkeen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.
  • Altistumisen hallinnassa käytettävien suojainten käytön puutteiden tai haasteiden yhteyttä vireyteen tai palautumiseen ei tunnistettu.
  • Pitkien työvuorojen aiheuttaman kuormituksen yhteyksistä yleiseen turvallisuuskäyttäytymiseen ja tätä kautta työtapaturmiin tai läheltä piti-tilanteisiin ei saatu viitteitä.
  • Altistumisen arvioinnissa ja hallinnassa pitkien työvuorojen yhteydessä on tärkeää huomioida altistumisajan piteneminen erityisesti niiden altisteiden kohdalla, joiden vaikutukset riippuvat altistumisesta yksittäisen työvuoron aikana.
  • Työpaikoilla toteutetut työpajat auttavat tunnistamaan tärkeimmät kehittämiskohteet ja työstämään turvallisuuskäyttäytymistä tukevia ratkaisuja pitkissä työvuoroissa.

Kysy lisää

Tomi Kanerva

Tomi Kanerva

erityisasiantuntija
Sähköpostiosoite
tomi.kanerva [at] ttl.fi
Puhelin
+358 30 474 8670