Hanke

Kemikaalien riskinarvioinnin kumppanuusohjelma PARC

PARC-hanke kehittää EU:n ja sen jäsenmaiden osaamista arvioida kemikaalien vaaroja ja riskejä ihmisille ja ympäristölle. Tuemme EU:n tavoitetta vähentää kemikaaleista aiheutuvia haittoja ja tehdä Euroopasta puhtaampi ja kestävämpi. Tuotamme uutta tietoa, parempia menetelmiä ja työkaluja. Hanke kokoaa yhteen asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa.

Aikataulu

5/2022–4/2029

Tavoitteet

Tavoite on tuoda kemikaalien riskinarviointi uudelle tasolle, jotta voimme turvata entistä paremmin ihmisten terveyttä ja puhdasta ympäristöä.

Kehitämme tieteellisiä taitoja, joita tarvitaan kemikaaliturvallisuuden nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseen.
Tarjoamme uusia tietoja, menetelmiä ja innovatiivisia välineitä kemiallisen altistumisen riskinarviointiin ja hallintaan.
Vahvistamme verkostoja, jotka kokoavat yhteen riskinarviointiin osallistuvia eri tieteenaloihin erikoistuneita toimijoita.

Aineistot ja menetelmät

PARC-hanke koostuu useista työpaketeista. Ne keskittyvät esimerkiksi yhteistyön johtamiseen ja koordinointiin, yhteisen tiedepolitiikan rakentamiseen sekä yhteistyön ja tietoisuuden lisäämiseen. Lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään tutkimusta ja innovaatioita, jotka vastaavat sovittuja kemikaalien riskinarvioinnin prioriteetteja. Tutkimus ja innovaatio jakautuu kolmeen osa-alueeseen: monitorointiin ja altistumiseen, vaaran arviointiin sekä innovaatioihin hallinnollisessa riskinarvioinnissa.

Lisäksi keskitymme kehittämään riskinarvioinninkapasiteetteja ja osaamista FAIR-data (Findability, Accessibility, Interoperability, and Reuse of digital assets), Konseptit ja työkalut sekä Infrastruktuurin ja kapasiteetin kehittäminen -työpaketeissa.

Työterveyslaitoksen tutkimus liittyy:

monitorointiin ja altistumisen arviointiin
vaaran arviointiin
innovaatioihin hallinnollisessa riskinarvioinnissa
konsepteihin ja työkaluihin.

Tulokset ja vaikuttavuus

PARC-hanke tuo EU:n lähemmäs tavoitetta saasteettomasta ympäristöstä ja osallistuu kestävän kehityksen edistämiseen Euroopassa. Työterveyslaitoksessa tutkittavaa dataa voi hyödyntää tieteelliseen tutkimukseen perustuvassa päätöksenteossa.

Tutkimustiedotteet

Tutkimustiedote: Kyselytutkimus Kemikaalien riskienarvioinnin kumppanuusohjelma PARC

Tämä kysely on osa Kemikaalien riskienarvioinnin kumppanuusohjelman (European Partnership on the Assessment of Risks from…

Tutkimustiedote: Kyselytutkimus Kemikaalien riskienarvioinnin kumppanuusohjelma PARC (ei henkilötietoja)

Tämä kysely on osa Kemikaalien riskienarvioinnin kumppanuusohjelman (European Partnership on the Assessment of Risks from…

Tutustu tarkemmin PARC-hankkeeseen

PARC-konsortion verkkosivu (eng.)

Tulosta itsellesi PARC-konsortion esite (sivusto eng, juliste monella kielellä)

PARC-hankkeessa tutkitaan ja analysoidaan HBM4EU -EU:n biomonitorointihankkeessa kerättyä kromaatti-, e-waste - ja di-isosyanaattitutkimuksen dataa.

Työterveyslaitos koordinoi neljää työperäiseen altistumiseen keskittyvää tutkimusta.

Tutkimme voiko väestötason tutkimuksista saada tietoa työperäisestä altistumisesta eri työntekijäryhmissä.
- Tavoite on tunnistaa altistumisen edellytykset ja laatia suositukset väestötason tutkimuksille, jotta niitä voidaan hyödyntää työperäisen altistumisen määrittämisessä.
- Tutkimus hyödyntää HBM4EU-hankkeessa tuotettua väestötason dataa. Tutkimuksen tulokset ovat raportointivaiheessa.
Elektroniikka- ja muovijätteen käsittelijöiden altistuminen eri kemikaaleille
- Tutkimme miten biomonitorointia voi hyödyntää altistumisen arviointiin kompleksisissa altistumisissa. Tutkimus on jatkoa HBM4EU hankkeessa tehdylle e-waste tutkimukselle. Tuloksia julkaistaan loppuvuonna 2026.
Terveydenhuollon ammattilaisten altistuminen kemikaaleille
- Terveydenhuollon ammattilaiset voivat altistua monille kemikaaleille. Niitä ovat esimerkiksi vaaralliset lääkkeet, inhalaatioanesteetit sekä torjunta- ja desinfiointiaineet.
- Tavoite on parantaa työntekijöiden terveyttä ja työn turvallisuutta.
- Lisäksi pyrimme löytämään kemikaalit, joille työssä altistutaan useista eri lähteistä ja eri reittejä pitkin. Tuloksia julkaistaan loppuvuonna 2026.
Hitsaustyössä altistumisen arvioinnin ja hallinnan kehittäminen
- Hitsaustyössä voi altistua hengitysilman huuruille, jotka voivat sisältää useita haitallisia metalleja. Yhdistämme tutkimuksessa reaaliaikaisilla suoraan osoittavilla mittalaitteilla tehtävät hengitysilman pitoisuusmittaukset elimistöön kerääntyneiden metallipitoisuuksien biomonitorointiin. Näin saamme tietoa siitä, voiko reaaliaikaisilla mittauksilla havaita esimerkiksi hitsauksen aikana syntyneet ilman epäpuhtaudet ja yhdistää ne haitallisiin terveysvaikutuksiin.
- Tuloksia hyödynnetään työpaikkojen ohjeistuksissa, esimerkiksi kohdennetun altistuksen torjuntatoimien kehittämisessä. Lisäksi tulokset tukevat lainsäädäntöä, esimerkiksi raja-arvojen määrittämisessä. Tutkimus jatkuu vuoteen 2029.

Jätteenkäsittely- ja terveydenhuollon tutkimuksissa teemme yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimalla metabolomiikan hyödyntämistä uusien herkkien kemikaalialtistumisen vaikutusmarkkereiden tunnistamisessa.

Työterveyslaitos osallistuu myös eri kemikaalien biomonitoroinnin ohjearvojen laatimiseen. Työterveyslaitos on laatinut suositukset mm. nikkelin, kuudenarvoisen kromin ja elohopean biomonitoroinnin raja-arvoiksi. Raja-arvot tuodaan osaksi kansallisia suosituksia ja niiden perustelumuistiot ovat saatavilla suomeksi Työterveyslaitoksen verkkosivulla.

Kemikaalialtistumisen biomonitorointi

Tutkimme ja kehitämme työperäisen altistumisen malleja, jotka ottavat paremmin huomioon kokonaisaltistumisen eri altistumislähteistä. Tutkimus sisältää työperäisen altistumisen ja tausta-altistumisen esimerkiksi ruoan ja juoman kautta. Mallit auttavat luomaan aiempaa kokonaisvaltaisempaa kemikaaliriskinarviointia. Kehitettyjä malleja testataan tapaustutkimusten avulla hyödyntäen kokonaisaltistumista kuvaavaa biomonitorointitietoa.

Seosten riskinarviointia kehitetään hyödyntämällä biomonitoroinnista saatua tietoa. Biomonitorointi antaa tietoa todellisista seoksista, joille voimme altistua esimerkiksi työssä. Kehitämme lisäksi fysiologiaan perustuvia farmakokineettisia malleja. Ne yhdistävät biomonitoroinnilla saatua tietoa seosten altistumisenarvioinnin tietoihin. Lisäksi tutkimuksissa yhdistetään toksikologista ja epidemiologista tietoa ja tunnistetaan seoksia, joille altistutaan. Tunnistamme altistumisen lähteitä yli

Riskinarviointimenetelmiä arvioidaan tapaustutkimuksien avulla:

Regulatiivisen informaation hyödyntäminen työpaikkojen kemikaalien riskinarvioinnissa.
Lisääntymisvaarallisten kemikaalien työperäisen altistumisen raja-arvojen perusteet eri lainsäädännöissä. Katso tarkemmin artikkeli alla (eng.).

Artikkeli: Occupational exposure limits for reproductive toxicants – A comparative analysis (eng)

Tutustu myös tutkimusartikkeliin:

Santonen T, Mahiout S, Alvito P, Apel P, Bessems J, Bil W, Borges T, Bose-O'Reilly S, Buekers J, Cañas Portilla AI, Calvo AC, de Alba González M, Domínguez-Morueco N, López ME, Falnoga I, Gerofke A, Caballero MDCG, Horvat M, Huuskonen P, Kadikis N, Kolossa-Gehring M, Lange R, Louro H, Martins C, Meslin M, Niemann L, Díaz SP, Plichta V, Porras SP, Rousselle C, Scholten B, Silva MJ, Šlejkovec Z, Tratnik JS, Joksić AŠ, Tarazona JV, Uhl M, Van Nieuwenhuyse A, Viegas S, Vinggaard AM, Woutersen M, Schoeters G. How to use human biomonitoring in chemical risk assessment: Methodological aspects, recommendations, and lessons learned from HBM4EU. Int J Hyg Environ Health. 2023 Apr;249:114139. doi: 10.1016/j.ijheh.2023.114139. Epub 2023 Mar 2. PMID: 36870229.

Osallistumme Turvallista ja kestävää -kriteeristön ja metodologian käytäntöön (Safe and Sustainable by Design, SSbD). Olemme myös mukana SSbD-kriteerien täyttämiseen tarkoitetun työkalupakin kehittämisessä. Testaamme ja jaamme tietoa kriteereistä. Olemme lisäksi kehittäneet päätöksentekomallia, jolla haitallisia kemikaaleja voi korvata esimerkiksi työpaikoilla.

Ihmiset altistuvat sisäilman epäpuhtauksille kodeissa, työpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Hankkeessa tehty työ tukee kansallisia ja eurooppalaisia terveysviranomaisia sisäilman epäpuhtauksien terveysriskien arvioinnissa ja hallinnassa.

Tuemme EU:n kemikaalipolitiikkaa:

Luomme yhtenäisen tavan määritellä terveysperusteisia ohjearvoja sisäilman epäpuhtauksille.
Kokoamme luettelon olemassa olevista ohjearvoista, jotka auttavat arvioimaan sisäilman epäpuhtauksien terveysriskejä.
Valmistamme listan aineista, joille tarvitaan uusia ohjearvoja. Tavoitteena on luoda uusia ohjearvoja osalle listan aineista.

Jotta kemikaalit olivat mahdollisimman turvallisia, niitä täytyy testata ja tutkia huolellisesti. Selvitämme hankkeessa, miten eläinkokeita korvaavat menetelmät soveltuvat kemikaalien vaaran- ja riskinarviointiin, kuten työhygieenisten raja-arvojen asettamiseen. Hankkeen tulokset auttavat viranomaisia arvioimaan uusien vaaran- ja riskinarviointimenetelmien soveltuvuutta ja ottamaan niitä käyttöön lainsäädäntötyön tueksi.

Santonen T, Alimonti A, Bocca B, Duca RC, Galea KS, Godderis L, Göen T, Gomes B, Hanser O, Iavicoli I, Janasik B, Jones K, Kiilunen M, Koch HM, Leese E, Leso V, Louro H, Ndaw S, Porras SP, Robert A, Ruggieri F, Scheepers PTJ, Silva MJ, Viegas S, Wasowicz W, Castano A, Sepai O. (2019) Setting up a collaborative European human biological monitoring study on occupational exposure to hexavalent chromium. Environ Res. 2019 Jul 10;177:108583. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31330491/.
Karen S. Galea, Simo P. Porras, Susana Viegas, Beatrice Bocca, Radia Bousoumah, Radu Corneliu Duca, Lode Godderis, Ivo Iavicoli, Beata Janasik, Kate Jones, Lisbeth E. Knudsen, Elizabeth Leese, Veruscka Leso, Henriqueta Louro, Sophie Ndaw, Flavia Ruggieri, Ovnair Sepai, Paul T.J. Scheepers, Maria J. Silva, Wojciech Wasowicz, Tiina Santonen (2020) HBM4EU Chromate Study - Reflection and lessons learnt from designing and undertaking a collaborative European biomonitoring study on occupational exposure to hexavalent chromium. Int J Hyg Environ Health. 2021 May;234:113725. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1438463921000407.
Santonen T, Porras SP, Bocca B, Bousoumah R, Duca RC, Galea KS, Godderis L, Göen T, Hardy E, Iavicoli I, Janasik B, Jones K, Leese E, Leso V, Louro H, Majery N, Ndaw S, Pinhal H, Ruggieri F, Silva MJ, van Nieuwenhuyse A, Verdonck J, Viegas S, Wasowicz W, Sepai O, Scheepers PTJ; HBM4EU chromates study team, 2021. HBM4EU chromates study - Overall results and recommendations for the biomonitoring of occupational exposure to hexavalent chromium. Environ Res. 2022 Mar;204(Pt A):111984. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0013935121012792. Epub 2021 Sep 4.
Paul T.J. Scheepers, Radu Corneliu Duca, Karen S. Galea, Lode Godderis, Emilie Hardy, Lisbeth E. Knudsen, Elizabeth Leese, Henriqueta Louro, Sophie Ndaw, Katrien Poels, Simo P. Porras, Selma Mahiout, Jorge Flavia Ruggieri, Maria J. Silva, Ana Maria Tavares, Jelle Verdonck, Susana Viegas, Tiina Santonen, HBM4EU e-waste study team, 2021. HBM4EU occupational biomonitoring study on e-waste – study protocol. Int J Environ Res Public Health. 2021 Dec 9;18(24):12987. https://www.mdpi.com/1660-4601/18/24/12987.
Viegas S, Martins C, Bocca B, Bousoumah R, Duca RC, Galea KS, Godderis L, Iavicoli I, Janasik B, Jones K, Leese E, Leso V, Ndaw S, van Nieuwenhuyse A, Poels K, Porras SP, Ruggieri F, Silva MJ, Verdonck J, Wasowicz W, Scheepers PTJ, Santonen T, HBM4EU Chromates Study Team. HBM4EU Chromates Study: Determinants of Exposure to Hexavalent Chromium in Plating, Welding and Other Occupational Settings. Int J Environ Res Public Health. 2022 Mar 19;19(6):3683. https://www.mdpi.com/1660-4601/19/6/3683.
Lucyna Kozłowska, Tiina Santonen, Radu Corneliu Duca, Lode Godderis, Karolina Jagiello, Beata Janasik, An Van Nieuwenhuyse, Katrien Poels, Tomasz Puzyn, Paul T. J. Scheepers, Monika Sijko, Maria João Silva, Anita Sosnowska, Susana Viegas, Jelle Verdonck, Wojciech Wasowicz, 2022. HBM4EU Chromates Study: Urinary Metabolomics Study of Workers Exposed to Hexavalent Chromium. Metabolites 2022, 12(4), 362; https://doi.org/10.3390/metabo12040362
Ndaw S, Leso V, Bousoumah R, Rémy A, Bocca B, Duca RC, Godderis L, Hardy E, Janasik B, van Nieuwenhuyse A, Pinhal H, Poels K, Porras SP, Ruggieri F, Santonen T, Santos SR, Scheepers PTJ, Silva MJ, Verdonck J, Viegas S, Wasowicz W, Iavicoli I; HBM4EU chromates study team. HBM4EU chromates study - Usefulness of measurement of blood chromium levels in the assessment of occupational Cr(VI) exposure. Environ Res. 2022 Jun 25;214(Pt 1):113758. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35764127/ Epub ahead of print. PMID: 35764127.
Jones K, Galea KS, Scholten B, Loikala M, Porras SP, Bousoumah R, Ndaw S, Leese E, Louro H, Silva MJ, Viegas S, Godderis L, Verdonck J, Poels K, Gӧen T, Duca RC, Santonen T, Hbm4Eu Diisocyanates Study Team. HBM4EU Diisocyanates Study-Research Protocol for a Collaborative European Human Biological Monitoring Study on Occupational Exposure. Int J Environ Res Public Health. 2022 Jul 20;19(14):8811. https://www.mdpi.com/1660-4601/19/14/8811. PMID: 35886663.
Tavares A, Aimonen K, Ndaw S, Fučić A, Catalán J, Duca RC, Godderis L, Gomes BC, Janasik B, Ladeira C, Louro H, Namorado S, Nieuwenhuyse AV, Norppa H, Scheepers PTJ, Ventura C, Verdonck J, Viegas S, Wasowicz W, Santonen T, Silva MJ, On Behalf Of The Hbm Eu Chromates Study Team. HBM4EU Chromates Study-Genotoxicity and Oxidative Stress Biomarkers in Workers Exposed to Hexavalent Chromium. Toxics. 2022 Aug 18;10(8):483. https://www.mdpi.com/2305-6304/10/8/483. PMID: 36006162; PMCID: PMC9412464.
Santonen T, Louro H, Bocca B, Bousoumah R, Duca RC, Fucic A, Galea KS, Godderis L, Göen T, Iavicoli I, Janasik B, Jones K, Leese E, Leso V, Ndaw S, Poels K, Porras SP, Ruggieri F, Silva MJ, Van Nieuwenhuyse A, Verdonck J, Wasowicz W, Tavares A, Sepai O, Scheepers PTJ, Viegas S. The HBM4EU chromates study - Outcomes and impacts on EU policies and occupational health practices. Int J Hyg Environ Health. 2022 Dec 17;248:114099. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36528954/. Epub ahead of print. PMID: 36528954.
Leese E, Jones K, Bocca B, Bousoumah R, Castaño A, Galea KS, Iavicoli I, López ME, Leso V, Ndaw S, Porras SP, Ruggieri F, Scheepers PTJ, Santonen T; HBM4EU chromates study team. HBM4EU chromates study - the measurement of hexavalent and trivalent chromium in exhaled breath condensate samples from occupationally exposed workers across Europe. Toxicol Lett. 2022 Dec 16;375:59-68. doi: 10.1016/j.toxlet.2022.12.009. Epub ahead of print. PMID: 36535516.
Göen T, Abballe A, Bousoumah R, Godderis L, Iavicoli I, Ingelido AM, Leso V, Müller J, Ndaw S, Porras SP, Verdonck J, Santonen T; HBM4EU Chromates Study Team. HBM4EU chromates study - PFAS exposure in electroplaters and bystanders. Chemosphere. 2024 Jan;346:140613. https://cris.fau.de/publications/314585444/ Epub 2023 Nov 7. PMID: 37944767.
Cleys P, Hardy E, Ait Bamai Y, Poma G, Cseresznye A, Malarvannan G, Scheepers PTJ, Viegas S, Porras SP, Santonen T, Godderis L, Verdonck J, Poels K, Martins C, João Silva M, Louro H, Martinsone I, Akūlova L, van Nieuwenhuyse A, Graumans M, Mahiout S, Duca RC, Covaci A. HBM4EU e-waste study: Occupational exposure of electronic waste workers to phthalates and DINCH in Europe. Int J Hyg Environ Health. 2024 Jan;255:114286. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1438463923001773 Epub 2023 Nov 9. PMID: 37951141.
Cseresznye A, Hardy EM, Ait Bamai Y, Cleys P, Poma G, Malarvannan G, Scheepers PTJ, Viegas S, Martins C, Porras SP, Santonen T, Godderis L, Verdonck J, Poels K, João Silva M, Louro H, Martinsone I, Akūlova L, van Dael M, van Nieuwenhuyse A, Mahiout S, Duca RC, Covaci A. HBM4EU E-waste study: Assessing persistent organic pollutants in blood, silicone wristbands, and settled dust among E-waste recycling workers in Europe. Environ Res. 2024 Jun 1;250:118537. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0013935124004419. Epub 2024 Feb 24. PMID: 38408627.
Leese E, Verdonck J, Porras SP, Airaksinen J, Duca RC, Galea KS, Godderis L, Janasik B, Mahiout S, Martins C, Mārtiņsone I, Ani MM, van Nieuwenhuyse A, Scheepers PTJ, Silva MJ, Viegas S, Santonen T; HBM4EU E-waste Study Team. HBM4EU e-waste study - Occupational exposure assessment to chromium, cadmium, mercury and lead during e-waste recycling. Environ Res. 2025 Jun 9;283:121892. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0013935125011430. Epub ahead of print. PMID: 40499639.
Kozlowska L, Viegas S, Scheepers PTJ, Duca RC, Godderis L, Martins C, Ciura K, Jagiello K, João Silva M, Mahiout S, Mārtiņsone I, Matisāne L, Nieuwenhuyse AV, Puzyn T, Sijko-Szpanska M, Verdonck J, Santonen T; HBM4EU E-waste Study Team. HBM4EU E-waste study - An untargeted metabolomics approach to characterize metabolic changes during E-waste recycling. Environ Int. 2025 Feb;196:109281. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412025000327. Epub 2025 Jan 16. PMID: 39842165.

Hankkeen kirjoituksia

Artikkeli: Biomonitorointia ei hyödynnetä riittävästi kemikaalialtistumisten ar…

Tiedote: Uusi kemikaalien riskinarviointiin keskittyvä verkosto Eurooppaan

Muualla hankkeesta

Videohaastattelu: PARC Interview: Tiina Santonen (eng.)

Artikkeli: Advancing worker safety: PARC occupational studies in waste manageme…

Asiantuntijamme

Tiina Santonen

tutkimusprofessori

Sähköpostiosoite

tiina.santonen [at] ttl.fi

Puhelin

+358 30 474 2666

Tutkimusryhmä

Kukka Aimonen, tutkija

Pasi Huuskonen, erityisasiantuntija

Milja Koponen, erikoistutkija

Eero Lantto, tutkija

Selma Mahiout, erityisasiantuntija

Mikko Poikkimäki, tutkija

Simo Porras, erikoistutkija

Kirsi Siivola, tutkija

Piia Taxell, erityisasiantuntija

Sanni Uuksulainen, vanhempi asiantuntija

Anna-Kaisa Viitanen, erikoistutkija

Jonna Weisell, tutkija

Yhteistyötahot

PARC-hanke on laaja kokonaisuus. Siihen osallistuu 200 kumppania 28 maasta. Kumppaneita ovat monet Euroopan komission virastot, jäsenmaiden ministeriöt, Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), Euroopan ympäristökeskus (EEA) ja useat tutkimuslaitokset, virastot ja yliopistot.

Suomessa PARC-hankkeeseen osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Työterveyslaitos (TTL), Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES), Ruokavirasto (FFA), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Tampereen yliopisto (TAU), Itä-Suomen yliopisto (UEF) ja Oulun yliopisto (UOULU). Lisäksi tarkoituksena on kutsua mukaan sidosryhmiä, mikä parantaa tiedon juurtumista. PARC-hankkeeseen voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä tietyin rajoituksin myös kesken hankekauden.

Suomessa PARC-hankkeella on oma kansallinen verkosto, joka huolehtii yhteistyöstä hankkeen jäsenien ja sidosryhmien välillä. Yksi hankkeen tehtävä on huolehtia, että tutkimus ja toiminta ovat linjassa kansallisten tarpeiden kanssa. Suomessa hanketta koordinoi Työterveyslaitos.