Bolognasta Pohjois-Karjalaan – hoitajan viisi aikaulottuvuutta

Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan ajasta hoivatyössä? Erilaiset aikahaasteet vaativat erityylisiä ratkaisumalleja.
-
Vilja Rydman

Vilja Rydman

tutkija
Eveliina Saari

Eveliina Saari

johtava tutkija

Junan ikkunan takana on niin pimeää, ettei näe kuin oman heijastuksensa ja junanvaunun keltaiset valot. Tutkijakaksikkona olemme matkustaneet vanhustenhoivan teemojen perässä nyt eri hankkeissa Pohjois-Italiasta Pohjois-Karjalaan.

Eurooppalainen hanke vanhustenhoidon koulutusohjelman (Qavad) ympärillä ja keskustelut italialaisten, ranskalaisten ja espanjalaisten kollegoiden kesken selvittivät meille, että loppujen lopuksi painimme eri maissa hyvin samanlaisten haasteiden parissa: kysymys on usein ajasta ja siitä, onko sitä riittävästi. 

Emme voi vain niputtaa yhden otsikon alle kaikkia ajankäytön ulottuvuuksia. Ymmärtääksemme paremmin erilaisia aikaan liittyviä haasteita hahmottelimme viisi aikaulottuvuutta, jotka ovat tärkeitä hoitajan työhyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta:

1. Aikaa työlle ja hyvälle asiakasvuorovaikutukselle

”Onko hoitajalla riittävästi aikaa vanhukselle”, kysyi ranskalainen kollegamme. Kysymykseen kiteytyy paljon keskustelusta, kun mietitään henkilöstömitoituksia, kotihoidon asiakasmääriä tai hoitajapulaa.

Hoivan ytimessä on empatia. Hoitajalta vaaditaan pysähtymistä, empatiaa. Hetki pysähtymistä jokaisen vanhuksen kohdalla. Vanhus pitää kohdata ihmisenä, ja hoitajalla tulee olla aikaa tutustua ikäihmisen elämänhistoriaan, ei vain sairaushistoriaan.

Hoitajan yhtenä tärkeänä tehtävänä on rakentaa uudelleen hoidettavan identiteettiä esimerkiksi silloin, kun vanhuksen oma muisti on hauras. Lisäksi läheiset pitää huomioida, heille on kerrottava päivän kuulumiset, kuultava heidänkin huolensa.  

2. Aikaa kehittämiselle ja oppimiselle

Yhteiskunnan hoivasuhde on murroksessa. Kun hoivatyö muuttuu esimerkiksi uusien teknologioiden myötä, pitää myös hoitajien itsensä ehtiä kehittyä ja oppia uutta. Hoitajilla tulee olla aikaa opetella uusinta teknologiaa ja arvioida sen sopivuutta työhönsä.

Jos hoitajille annetaan aikaa pysähtyä ja miettiä, he pystyvät nimeämään hoivatyön kuormittavimmat epäkohdat ja kertomaan, millä keinoin heitä voisi auttaa. Hyvä veto -hankkeen eettistä stressiä käsittelevissä työpajoissa ikäihmisten hoitajat ovat löytäneet uusia keinoja ja käytäntöjä taklata stressiä ja parantaa työhyvinvointia.

Mitään ei kuitenkaan tapahdu, jos kiireisessä arjessa ei ehdi ideoida, oppia uutta, kehittää osaamista, viedä oppeja käytäntöön ja arvioida tehtyjä asioita.

3. Aikaa yhteisöllisyydelle ja työkaverille

Miten erottautua ja houkutella työntekijöitä alalla, joka kärsii lähes kroonisesta työntekijäpulasta, eikä palkassakaan ole ylpeilemistä? Hyvä veto -hankkeen työpajoissa havaitsimme, että merkittävä rekrytointivaltti on ”hyvä kello, joka kauas kuuluu”.

Kun työpaikalla on aikaa pysähtyä, auttaa toinen toistaan, luoda yhteishenkeä, jutella ja hörpätä kahvi, työntekijät viihtyvät ja voivat paremmin. Sana kiirii ja uusia työntekijöitä on helpompi saada. Kun esihenkilö ehtii tutustua työntekijöihin, on hänen myös helpompi johtaa valmentavasti ja kulkea työntekijöittensä rinnalla. 

4. Aikaa työpäivän aikaiselle palautumiselle

Kollegamme Ranskasta kertoivat huolesta, että heillä kotihoidon hoitaja työskentelee usein ilman työyhteisön tukea. Aina ei ole ketään, kenen kanssa keskustella tai keneltä kysyä, eikä hoitaja välttämättä edes ehdi työpäivänsä aikana käymään vessassa kiiruhtaessaan asiakkaalta toisen luo.

Lounas- ja kahvitauot, pienet hetket hengähtää ja rauhoittua auttavat jaksamaan työssä. Myös yhteiset tauot kollegoiden kanssa virkistävät ja edistävät työpäivän aikaista palautumista. Työpäivän tai -vuoron aikaisesta palautumisesta ja sen merkityksestä kokonaisvaltaiselle työhyvinvoinnille on viime aikoina puhuttu runsaasti ja kirjoiteltu tässäkin blogissa. 

5. Aikaa muulle elämälle

Jokainen tarvitsee myös vapaa-aikaa. Sitä aikaa, jolloin voi löhötä vapaasti sohvalla, tavata ystäviä. Siivota, tehdä ruokaa ja huolehtia perheestä. Harrastaa, lomailla ja matkustaa. Mitä nyt kukin vapaa-ajallaan tekee.

Kun huolehdimme hoitajien hyvinvoinnista, meidän on syytä muistaa myös vapaa-ajan tärkeys. Työnantajan tehtävänä on huolehtia riittävistä tauoista työvuorojen välillä, riittävän pitkistä lomista. Ehkä työvoimapulasta kärsivä vanhustenhoivan organisaatio voisi tarjota entistä enemmän tukea vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin veto- ja pitovoimatekijänä? 

 

Lisätietoja:

Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa, Hyvä veto (tutkimushankkeen esittely)

Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi (tutkimushankkeen esittely)

Qavad (Erasmus-hankkeen esittely englanniksi)

Psykologista palautumista voi jäsentää niin sanotun DRAMMA-mallin pohjalta, joita on esitelty esimerkiksi jutussa Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Palautuminen on koko työyhteisön asia – tehokas työpäivä sisältää taukoja (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
 

Avainsanat

hoivatyö
sote
empatia

Jaa sisältö somessa!