Ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Millaiset elinolosuhteet meillä on muutaman vuoden tai vuosikymmenen päästä?
Ajaudummeko myrskystä toiseen? Muuttuuko rakkaaksi koettu kansallisluonto? Millaista mahtaa olla uusien reunaehtojen sanelema arki? Globaalit haasteet tuntuvat ylivoimaisilta – riittääkö kaikille edes vettä, ruokaa ja asuinsijaa?
Moni onkin miettinyt, miten omalta osaltaan voi vähentää ilmastokuormaa. Kansalaisina olemme saaneet monenlaisia neuvoja energian säästämiseen, kasvispainotteisen ruuan lisäämiseen, vastuulliseen matkustamiseen ja kulutuksen vähentämiseen.
Mutta entä työ – voisimmeko myös työssä toimia nykyistä kestävämmin?
Työpaikat voisivat olla aktiivisia ilmastotoimijoita
Ilmastonmuutos ja työ -kyselyssämme yhdeksän kymmenestä palkansaajasta oli sitä mieltä, että toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat myös työpaikkojen vastuulla.
Kuitenkin vain noin neljäsosa vastaajista tunnisti, että omalla työpaikalla oli asetettu ilmastotavoite tai laadittu ympäristö- tai ilmasto-ohjelma.
Kaksi viidestä oli sitä mieltä, että työpaikalla oli viestitty keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Suurin osa ajattelikin, että ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista tulisi keskustella työpaikalla enemmän.
Työpaikat ja työyhteisöt ovat keskeisiä toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä. Työpaikoilla tehdään tarvittavat tekniset innovaatiot, otetaan käyttöön uudet liiketoimintamallit. Työpaikoilla suunnitellaan tuotteiden ja palveluiden kestävät elinkaaret, säästetään energiaa ja raaka-aineita, kierrätetään materiaaleja, huolletaan ja kunnostetaan koneita ja laitteita.
Työpaikat voisivat olla todellisia kestävän kehityksen airuita!
Johto ja työntekijät muutosta tekemään
Kyselystä ja muista tutkimuksistamme välittyy kuva, että sekä johdolla että työntekijöillä on halua toimia kestävällä tavalla ja hillitä ilmastonmuutosta.
Johto on usein tahollaan tehnyt vastuullisuustrategian, laatinut hankintakriteereitä ja pohtinut energiavaihtoehtoja. Työntekijät puolestaan ovat miettineet oman työnsä kestävyyttä, materiaalien kulutusta ja kierrätysmahdollisuuksia.
Nämä kaksi maailmaa eivät kuitenkaan kohtaa – vastausten perusteella yhteinen keskustelu ja järjestelmällinen kehittäminen puuttuvat. Vain vajaan kolmasosan työpaikalla työntekijät ja työnantaja olivat kehittäneet yhdessä ilmastoystävällisiä toimintatapoja.
Mahdollisuuksia työpaikoilla olisi paljon: prosesseihin voidaan ideoida energiaa ja materiaaleja säästäviä parannuksia, lajittelussa on aina kehitettävää ja kokonaan uusia kierrätysratkaisujakin voisi löytyä yhdessä pohtimalla.
Samalla kasvaisi yhteinen ymmärrys siitä, mikä omalla työpaikalla on vaikuttavinta ilmastotyötä. Mitä juuri meidän työpaikallamme kannattaa kehittää, jotta päästömme ovat mahdollisimman pienet ja tuotteet ja palvelut mahdollisimman kestävät?
Uusi elämäntapa luodaan yhdessä
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii enemmän kuin teknisiä ratkaisuja. Se edellyttää koko elämäntapamme uusiksi ajattelua ja uudenlaisten arvojen ja käytäntöjen omaksumista – myös työpaikoilla.
Kyse on laajasta yhteisestä muutoksesta, joka on välttämätön ja väistämätön. Se läpäisee niin poliittiset, yhteiskunnalliset kuin työelämän piirit. Se on kuitenkin toteutettava konkreettisina tekoina jokapäiväisessä elämässä.
Muutos tarkoittaa myös jokaisen omia valintoja ja tekoja, työssä ja arjessa. Uusi elämäntapa ja toimintakulttuuri voidaan luoda vain yhdessä, ja siihen jokaisella on sanansa sanottavana ja tekonsa tehtävänä.
Lisätietoja:
Ilmastonmuutos ja työ -kysely toteutettiin Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteistyönä keväällä 2022. Tuloksiin voi tutustua Työelämätieto-palvelussa.
Ilmastonmuutos ja työ – systemaattinen tiedonkeruu ilmastonmuutokseen kytkeytyvistä työelämävaikutuksista (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)
Työpaikat ilmastotoimijoina – yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin, TILKE (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi