Lääkärin lausuntoarkea

Lääkärin tekemien lausuntojen perustella ratkaistaan esimerkiksi kuntoutukseen pääsyä ja sairausajan palkkaa. Opiskeluaikana lausuntoasiat ovat saattaneet jäädä vähälle huomiolle. Nyt lääkäreille on tehty maksuton koulutus osaamisen päivittämiseksi.
-
Tuulia Varanka-Ruuska
erikoislääkäri
Kirsi Unkila
Kirsi Unkila
erityisasiantuntija

Lääkäri-Liisa on kiireellä lähdössä töistä. Sählytreenit alkaisivat jo kello kuudelta. Liisa muistaa konetta sulkiessaan, että aamupäivän potilaan B-lausunto pitäisi tehdä, jotta tämä voisi päästä kuntoutukseen. Päivän viimeinen potilas taas oli työtön ja ollut sairauspoissaololla jo yli puoli vuotta. Hänelle pitäisi tehdä B-lausunto sairauspäivärahan jatkoa varten.

Vaihtoehtoina Liisalla on jättää sählytreeni väliin tai siirtää lausuntojen kirjoittaminen perjantain iltapäivään. Silloin kirjallisille töille on varattu aikaa. Liisa kuitenkin tietää, että lausuntoajalle on usein listattu konsultaatioita tai soittopyyntöjä.

Lopulta Liisa heittää treenikassin nurkkaan ja tarttuu huokaisten näppäimistöön. Opiskellessa kerrottiin, että lääkärin tärkeimmät työkalut ovat puhe, puukko ja pilleri. Ei papereista kukaan maininnut.

Lääkärin lausunnot vaikuttavat ihmisten elämään 

Lääkärin tekemät lausunnot ovat tärkeässä roolissa suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Niiden perusteella ratkaistaan ihmisten palveluita ja sosiaaliturvaetuuksia, kuten lääkekorvauksia, kuntoukseen pääsyä, sairausajan palkkaa ja jopa pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä.

Yksittäiselle ihmiselle näillä ratkaisuilla on iso merkitys. Mutta miten lausuntojen laatiminen resursoidaan lääkärin työssä? Entä millaiset valmiudet lääkäreiden peruskoulutus siihen antaa?

Sosiaaliturvajärjestelmän hallitseminen on vaativaa, ja siinä tapahtuvien muutosten omaksuminen edellyttäisi jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Opiskeluaikana lääketieteen kandidaattien huomio ja kiinnostus kohdistuvat ihmisen hengissä pitämiseen, sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Lausuntoasiat eivät sillä listalla ole kärkipäässä.

Peruskoulutuksessa läpikäyty työkyvyn tuen palvelujärjestelmä etuuksineen ja erilaisten lausuntojen vaatimukset unohtuvat pian.

Työhön paluun suunnittelu on vaativaa

Sairaus, vika tai vamma ei aina merkitse työkyvyttömyyttä, eikä työstä poissaolo pidentyessään välttämättä edistä taudista toipumista. Pidempien sairauspoissaolojen arviointiin ja hyvään hoitoon liittyy myös työhön paluun suunnittelu.

Työkykylausunnoissa tarvitaankin paitsi oireiden ja tutkimuslöydösten kuvausta, myös toimintakyvyn kuvausta. Siitä tulisi muistaa kysyä myös potilaalta: “Kerro, miten sun arki sujuu.”

Jotta työhön paluun suunnittelu onnistuu, tarvitaan tietoa kyseisen henkilön tilanteeseen sopivista ja käytettävissä olevista työkyvyn tuen keinoista. Usein tarvitaan myös palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista ja koordinointia.

Työhön paluun suunnitelma on vaativa, yksilöllisesti rakennettava kokonaisuus. Suunnitelmaa tehdessä lääkärin kannattaakin hyödyntää moniammatillista ja monialaista työskentelyä. Pikaisesti laaditusta lausunnosta voi olla jopa haittaa.

Potilaan tilannetta kannattaa arvioida monialaisesti

Liisalta ensimmäisen lausunnon laatiminen sujuu rutiinilla, mutta työttömän työkyvyn arviointi onkin haastavampaa. Liisa lukee ruudulta, että potilas on jo käynyt fysioterapeutilla ja ollut kuntouksessa. Liisa kirjaa niiden johtopäätökset lausuntoon.

Mikäs olikaan potilaan työnhakuammatti? Potilas on rakennusalalla, mutta hän kertoi kevyiden arkiaskareiden sujuvan. Työkyvyn arviointiperuste muuttuukin vuoden kohdalla ammatillisesta yleiseen. Apua, silloinhan on arvioitava työkykyä mihin tahansa tarjolla olevaan työhön.

Nyt täytyy “kilauttaa kavereille” ja konsultoida Pekkaa. Pekka on mukana sote-keskuksen Työkyvyn tuen tiimissä ja tietää, miten potilaan tilannetta voidaan arvioida monialaisesti.

Lääkäri työkykyä tukemassa -koulutus päivittää osaamisen

Työkykyohjelman suosituksissa todettiin, että erityisesti lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien osaamista tulisi vahvistaa työkykykysymyksissä.

Osaamistarpeissa korostuvat asiakaslähtöisyys, palvelutarpeiden ja erityisesti monialaisen palvelutarpeen tunnistamisen taidot sekä monialainen ja moniammatillinen yhteistyö.

Työterveyslaitoksessa on kehitetty yhteistyössä asiantuntijaverkoston kanssa maksuttomat ja itsenäisesti opiskeltavat Lääkäri työkykyä tukemassa ja Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -verkkokoulutukset.

Koulutukset soveltuvat hyvin kaikille työikäisiä kohtaaville lääkäreille, työkyvyn tuen parissa työskenteleville, henkilöstöhallinnolle ja esihenkilöille osaamisen vahvistamiseen sekä perehdytyksen tueksi. Koulutuksen materiaalia voi hyödyntää kuin käsikirjaa. Koulutusten laajuus on 1 opintopiste (27 tuntia).  
Ilmoittaudu mukaan helmikuussa alkaviin koulutuksiin:

 

Lisätietoja:

Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)

Jaa sisältö somessa!