Yhteistyön digitaalinen fasilitointi on perustaito, johon työntekijöitä pitäisi opettaa. Näin totesi konsultti Riikka Gassen Helsingin Sanomien artikkelissa, jossa käsiteltiin koronapandemian entisestään kiihdyttämää työn digitalisoitumista (13.9.2021).
Kyky hyödyntää jaettua osaamista ja työn yhteinen kehittäminen korostuvatkin nykypäivän työelämässä. Organisaatioilta edellytetään uusiutumista ja mukautumista muuttuviin olosuhteisiin –tämä tuntuu jo itsestäänselvyydeltä.
Sanotaan, että muutosta ei voi hallita, mutta sitä voi ja pitää fasilitoida. Digialustat ovat muodostuneet keskeisiksi paikoiksi, joissa työtä kehitetään ja muutosta fasilitoidaan vuorovaikutteisesti.
Digitaalisilla alustoilla tapahtuvaan kehittämiseen liittyykin paljon etuja: muun muassa osallistumisen laajuus, aikaan ja paikkaan liittyvien rajoitteiden poistuminen ja mahdollisuus vuorovaikutukseen organisaation eri osien ja tasojen kesken.
Käytännön fasilitointityö helpottuu, mutta ohjaajan näkemys yhä tärkeintä
Digialustat tuovat helpotusta myös käytännön fasilitointityöhön. Kasvokkaisissa työpajoissa fasilitaattorit askartelevat usein post it -lappujen kanssa ja esimerkiksi keskustelujen yhteenvetäminen voi olla työlästä ja aikaa vievää. Pahimmassa tapauksessa lippulappuset ja fläppipaperit katoavat ennen kuin niitä on ehditty työstää.
Digialustojen työkalut sujuvoittavat monia ohjaustoimintoja, ja esimerkiksi keskustelun jäsentäminen voi käydä käden käänteessä. Työskentely myös tallentuu. Ei meitä siis suotta kannusteta oppimaan digifasilitoinnin taitoja.
Digialustoilla ei ole kuitenkaan mitään taikanappuloita. Alustoilla tapahtuvaan fasilitointiin liittyy myös haasteita. Osallistumisaktiivisuus voi olla heikkoa, vuorovaikutus jäädä vähäiseksi ja sitoutuminen prosessiin ohueksi.
Alustojen teknologiset mahdollisuudet eivät muuta sitä, että hyvä ohjaus edellyttää pedagogista näkemystä ja taitoja tukea osallistujien yhteistä työskentelyä.
Tekoälytyökalut fasilitoijan tukena
Fasilitoijan tehtävänä on auttaa osallistujia pohtimaan, ottamaan kantaa, tuottamaan uusia näkökulmia ja yhteisiä ratkaisuja. Nämä ohjauksen taidot ovat mitä suurimmassa määrin ihmis- ja vuorovaikutustaitoja, joissa harjaantuminen edellyttää kokemusta ja varmasti myös yritystä ja erehdystä.
Teknologian voi kuitenkin valjastaa rengiksi myös näissä ohjauksen perustehtävissä. Esimerkiksi Howspace-yhteistyöalustan tekoälytyökalujen avulla voi tehdä ja kokeilla monenlaista. Niitä voi käyttää osallistujien aktivoimiseen; ne auttavat ymmärtämään keskustelua ja ne voivat tehdä keskustelun muutoksen näkyväksi. Tekoälytyökalujen avulla voi myös ohjata osallistujia kohti heitä kiinnostavia sisältöjä ja virittää jatkokeskustelua.
Tekoälytyökalut tuovat uusia mahdollisuuksia fasilitointityöhön. Ne eivät ole täydellisiä, ja joskus fasilitoijan oma kooste toimii paremmin. Niiden käyttöä oppii parhaiten kokeilemalla. Se kannattaa, sillä fasilitoija saattaa iloisesti yllättyä, miten näppärästi tekoäly hoitaa joitakin aiemmin työläitä tehtäviä.
Kommentointi