Sosiaali- ja terveydenhuollon tilat muuttuvat – tutkimustieto tulee suunnittelun tueksi

Monitilatoimistot ja yhteiskäyttöiset vastaanottotilat yleistyvät sosiaali- ja terveysalalla. Pian johtajat ja tilojen suunnittelijat voivat tehdä ratkaisunsa tutkimustiedon perusteella.
-
Pia Sirola
Pia Sirola
vanhempi asiantuntija

Valtamediassa käydään aika ajoin kiivasta keskustelua avotilojen rauhattomuudesta. Keskustelu on tärkeää, mutta syyllisten etsimisen sijaan tulisi keskittyä yhteiseen tekemiseen ja perustaa ratkaisut tutkittuun tietoon.

Melu ja yksityisyyden puute ovat tutkimuksissa yleisesti tunnistettuja avotoimistojen haittapuolia. Nykyisin niitä pyritään vähentämään monitilatoimistoilla, jotka tarjoavat erilaisia tiloja erityyppisiin tehtäviin.

Monitilatoimistot ovat tulleet sote-alan työpaikoille

Monitilatoimistoista on tullut ”uusi normaali” etenkin tietotyötä tekevissä organisaatioissa. Nyt nämä ratkaisut rantautuvat myös sote-alalle, johon kohdistuu merkittäviä rakenteiden ja toiminnan uudistuksia sekä kustannuspaineita. 

Sote-alan rakennushankkeisiin investoidaan jo miljardien arvosta. Osana toiminnan tehostamista siirrytään yhteiskäyttöisiin vastaanottotiloihin. 

Tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää kustannuksia, kun useat toimijat voivat jakaa samoja tiloja. Yhteiskäyttöisyydellä tavoitellaan myös entistä parempaa moniammatillista yhteistyötä ja laadukkaampia palveluita.

Sote-alan yhteiskäyttöisistä vastaanottotiloista ei vielä ole tutkimustietoa. Onneksi sitä saadaan pian, kun tutkimushankkeemme yhteiskäyttöisistä tilaratkaisuista etenee.

Hyvä johtaminen auttaa tilamuutosta onnistumaan

Monissa sote-alan organisaatioissa johto on uuden edessä, vailla aiempaa kokemusta. Päätöksiä tiloista tehdään useiden ristikkäisten toiveiden ja tavoitteiden keskellä:

Miten saavuttaa kestävä kokonaisratkaisu? Miten sovittaa yhteen lukuisia intressejä tilojen tehokkuus- ja kestävyystavoitteista asiakaslähtöisyyteen, parempaan yhteistyöhön ja työn sujuvuuteen? 

Viime aikoina tutkimuksissa on alettu tunnistaa myös muutosjohtamisen merkitys toimivan tilaratkaisun saavuttamisessa. Kun uudistetaan tiloja, uudistetaan myös toimintoja. Siksi ihmisten johtamisella on työympäristömuutoksissa keskeinen roolinsa.

Sote-johdon on kuunneltava niitä, joiden käyttöön tilat tulevat. On myös osattava ”ennustaa” tulevaisuutta, sillä pitkissä rakennushankkeissa tilojen lopulliset käyttäjät eivät aina ole niitä, joiden kanssa tiloja on alun perin suunniteltu.

Tulevaisuuden tilaratkaisujen tulee kestää aikaa myös siksi, että rakentaminen kuluttaa valtavasti energiaa ja raaka-aineita. Emme voi koko ajan rakentaa uutta. Miten siis suunnitella riittävän joustavia, mutta samalla erityistarpeet huomioivia tiloja?

Toimivat työtilat lisäävät sote-alan vetovoimaa

Muutos on väistämätöntä. Jotta jatkossakin turvaisimme sote-alan vetovoiman ja laadukkaat palvelut, tarvitaan toimivat ja tehokkaat tilat. Sellaisissa tiloissa henkilöstö voi hyvin ja työ sujuu muutokset huomioiden.

Tehtävä ei ole helppo, mutta sitä voidaan sujuvoittaa huolehtimalla aktiivisesta muutosjohtamisesta ja käyttäjälähtöisestä osallistavasta suunnittelusta.

Organisaatioiden johdon on ymmärrettävä oman roolinsa tärkeys osana suunnitteluprosessia ja päätöksentekoa. Kun tiloja ja toimintakonsepteja kehitetään tutkimustiedon ja käyttäjien tarpeiden pohjalta, vältetään kalliit virheinvestoinnit.

Jälkiviisauden sijaan tarvitaan kaukonäköistä muutosjohtamista ja suunnittelua.

 

Lisätietoja:

Terveydenhuollon työ ja tilat muutoksessa – TYTINÄ (tutkimushankkeen esittely)

Onnistu työympäristömuutoksessa – opas suunnittelun tueksi

Jaa sisältö somessa!