Kevään ensimmäisten pikaisesti etäyhteyksien varaan siirrettyjen koulutusten palaute oli yllättävän positiivista. Osallistujat ymmärsivät, että muutokset on tehty pakon sanelemana ja siihen nähden sekä kouluttajat että osallistujat selvisivät urakasta hyvin.
Yhteydet saatiin toimimaan, äänet, kuvat ja materiaalit saatiin jaettua. Tosin huomattiin, että läheskään kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua etäkoulutukseen: ei ole konetta tai koulutukseen sopivaa tilaa käytettävissä omalla työpaikalla.
Etäkoulutusten jatkuessa korviin on kantautunut myös soraääniä: ”ei niissä näe sitä toisen reagointia” tai ”kontakti jää vähän vajaaksi, olisi hyvä kyllä tavata kasvokkain”. Olennainen osa koulutuksiamme tiedon jakamisen rinnalla onkin asioiden yhteinen pohtiminen, yhdessä oivaltaminen ja muiden työpaikkojen käytäntöjen kuuleminen.
Lähikoulutuksissa olemme saaneet tämän useimmiten onnistumaan melko mutkattomasti. Nyt törmäsimme sekä tekniikan kankeuteen että vuorovaikutuksen laadun muuttumiseen. Osallistujien ei olekaan niin luontevaa heittää kommentteja ja kysymyksiä esitysten lomassa, humoristisista välihuomautuksista puhumattakaan. Myös ryhmätöissä keskustelu tuntui pysyvän pääasiallisesti asialinjalla eikä lähtenyt rönsyilemään, mikä on tavallista lähikoulutuksissa. Usein se rönsyily on todettu erittäin hedelmälliseksi.
Yhteinen oppiminen sopii työsuojeluväelle
Työsuojeluväkeä yhdistää se, että ollaan valmiita jakamaan työturvallisuutta ja työhyvinvointia edistäviä toimivia käytäntöjä omilta työpaikoilta ja valmiita kysymään toisilta hyviä vinkkejä. Ihmisten terveys, turvallisuus ja työkyky ovat lähellä sydäntä. Lähtökohta on siis otollinen yhteiselle oppimiselle. Palautteen perusteella ”perinteisessä” lähikoulutuksessa tämä on toteutunut onnistuneesti. Siitä on hyvä jatkaa vastedeskin.
”Uuden normaalin” etäkoulutuksissa olemme hyviä välittämään tietämystä lainsäädännön vaatimuksista ja soveltamisesta. Harjoiteltavaa on vielä siinä, miten onnistumme sanallisesti jakamaan kokemuksia ja pulmia työpaikoilta näkemättä välitöntä sanatonta reagointia. Olemme myös huomanneet, että osallistujilta edellytetään erilaista keskittymistä etäyhteyksissä kuin kasvokkain.
Näiden ajatusten saattelemana esitän kysymyksen niille, jotka harkitsevat koulutukseen osallistumista: voisiko nyt olla sopiva hetki rohkaistua kokeilemaan etäkoulutusta ja digikohtaamista?
Päätöstä pohtiessa voi samalla kuitenkin miettiä, mitä hyötyä itselle ja omalle työpaikalle koulutuksesta odottaa. Ettei valitse koulutusta pelkästään sillä perusteella, että on helppoa osallistua omalta työpisteeltä.
Tarjoamme jatkossa koulutuksia sekä etä- että lähikoulutuksina. Toivottavasti jokainen löytää sopivan omiin tarpeisiinsa. Lupaamme edelleenkin kehittää koulutuksiamme saadun palautteen perusteella antoisiksi oppimisen paikoiksi.
Kommentointi