Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston mediatiedote 16.6.2023
Myöhään valvomisella ei ole juuri vaikutusta iltavirkkujen elinikään, kertoo vertaisarvioitu artikkeli Chronobiology International -lehdessä.
Lähes 23 000 kaksosen tiedoista koostuva aineisto pohjautuu tutkimukseen, jossa on seurattu heitä yli 37 vuoden ajan Suomessa.
Tutkimus osoittaa, että iltavirkuilla on hieman kohonnut kuoleman riski verrattuna aamuvirkkuihin, mutta tämä on pääosin kytköksissä tupakointiin ja alkoholin kulutukseen.
Tulosten perusteella elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan kronotyypin terveysvaikutuksia. Kronotyyppi tarkoittaa kehon luonnollista taipumusta nukkua tiettyyn aikaan.
– Tulostemme perusteella kronotyypin itsenäinen vaikutus kuolleisuuteen näyttäisi olevan hyvin vähäinen tai olematon, sanoo ylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta.
– Tämän lisäksi selkeästi iltaihmisten kohonnut kuolleisuusriski näyttäisi pääosin selittyvän suuremmalla tupakan ja alkoholin kulutuksella verrattuna henkilöihin, jotka ovat selkeästi aamuihmisiä, Hublin jatkaa.
Unen pituuden, laadun ja ajoittumisen sekä vuorotyön vaikutuksista terveyteen on enenevissä määrin näyttöä. Aiemmissa tutkimuksissa iltavirkkujen kohonnut sairastumisriski on liittynyt erityisesti sydänongelmiin.
Vuonna 2018 julkaistiin UK Biobankin aineisto, jonka tutkimushenkilöitä oli seurattu kuuden ja puolen vuoden ajan. Tässä aineistossa iltavirkuilla todettiin hieman kohonnut kuoleman riski mihin tahansa sairauteen, mukaan lukien sydänsairaudet.
Nyt julkaistava tutkimus saikin alkusysäyksen juuri tästä aiemmasta tutkimuksesta, koska tutkijat halusivat analysoida tekijöitä, joita ei aiemmin oltu mitattu. Nyt huomiota kiinnitettiin alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin määrään.
Tutkimuksen toinen vetäjä on tutkimusjohtaja Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 22 976:ta kaksoskohorttiin kuuluvaa aikuista miestä ja naista vuodesta 1981 vuoteen 2018.
Tutkimuksen alussa kyselyyn vastanneet kaksoset saivat valita neljästä mahdollisesta vastauksesta: ”Olen selvästi aamuihminen”, ”Olen jonkin verran aamuihminen”, ”Olen selvästi iltaihminen” ja ”Olen jonkin verran iltaihminen”.
Vuonna 2018 tutkijat selvittivät, kuinka suuri osa tutkimushenkilöistä oli kuollut. Kuolinsyytiedot perustuivat Tilastokeskuksen rekisteriin.
Tutkimuksessa huomioitiin koulutus, päivittäinen alkoholin kulutus, mahdollinen tupakointi ja sen määrä, kehon painoindeksi ja unen pituus.
Aineistossa kaksosista 7 591 koki olevansa ”jonkin verran” ja 2 262 ”selvästi” iltaihmisiä. Vastaavat luvut aamuihmisille olivat 6 354 ja 6 769.
Aamuihmisiin verrattuna iltavirkut olivat nuorempia ja joivat/polttivat enemmän. Itsensä selvästi iltaihmisiksi kokevat saivat myös epätodennäköisemmin vähintään kahdeksan tuntia unta.
Kaikkiaan 8 728 kaksosista oli kuollut vuoteen 2018 mennessä. Todennäköisyys kuolla mistä tahansa syystä oli 9 prosenttia korkeampi henkilöillä, jotka kokivat itsensä selvästi iltavirkuiksi verrattuna aamuvirkkuihin.
Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että kuolemien syynä oli suurelta osin tupakointi ja alkoholi eikä kronotyyppi. Tätä löydöstä tukee myös se, että myöskään tupakoimattomien iltavirkkujen kuoleman riski ei ollut kohonnut.
Alkoholiin liittyviin kuolinsyihin sisältyivät alkoholiin liittyvät sairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys.
Kaprio huomauttaa, että nyt tehdyn tutkimuksen tulokset ovat aiempia tutkimuksia paremmin yleistettävissä. Tutkimushenkilöiden terveydentila ei eronnut koko väestöstä toisin kuin UK Biobankin tutkimuksessa, jossa tutkimushenkilöt olivat keskivertoa terveempiä.
Tutkijat pitävät tutkimuksensa vahvuutena kattavan elintapoihin liittyvän aineiston käyttöä ja pitkää seuranta-aikaa. Tulokset perustuvat kuitenkin itse ilmoitettuun tietoon vastauksena yhteen kysymykseen.
Lisätiedot
- Christer Hublin, Työterveyslaitos, Christer.hublin [at] ttl.fi (Christer[dot]hublin[at]ttl[dot]fi)
- Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto, Jaakko.kaprio [at] helsinki.fi (Jaakko[dot]kaprio[at]helsinki[dot]fi)
