Tutkimus: Työterveyshuollon asiantuntemus auttoi korona-ajan sekavaksi koettujen julkisten ohjeiden keskellä

Työpaikkojen koronalinjauksissa tukeudutaan vankasti julkisiin ohjeisiin, mutta niiltä toivottiin lisää selkeyttä, osoittaa Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. Myönteinen havainto oli, että työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti työpaikkojen omassa riskien arvioinnissa.
lahetti-toimittaa-pakettia
Pia Perttula

Pia Perttula

johtava tutkija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 5.5.2022

Korona-ajan julkisten ohjeistuksien merkitys työpaikoilla korostuu Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa, joka toteutettiin osana Pandemia ja riskien hallinta -tutkimushanketta.

Tutkimuksen mukaan julkisten suositusten ja ohjeiden soveltaminen työpaikoilla ei ole kuitenkaan toteutunut ilman päänvaivaa. Vastaajista vain viidennes arvioi, että julkisen koronaviestinnän tulkinta työpaikoilla ei ole ollut lainkaan haastavaa. Julkista koronaviestintää ristiriitaisena piti 61 prosenttia vastaajista. 

Työpaikkoja haastoi ristiriitaisten ohjeistusten lisäksi terminologian vaikeaselkoisuus.

– Aineistossa korostui se kysymys, minkä tahon antamaa ohjetta ylipäätään pitää tulkita. Termitasolla hankalaksi koettiin esimerkiksi omaehtoinen karanteeni, ja mitä se tarkoittaa työpaikoilla, sanoo vanhempi tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta.

Työpaikkojen oma riskinarvionti ja työterveyshuollon asiantuntemus korostuivat

Korona-ajan kansalaisviestintä tehdään eri tarpeeseen kuin työpaikalle suunnattu viestintä. Työpaikkojen oli tehtävä oma riskinarvionsa ja otettava riskinarvion laadinnassa alueelliset ja valtakunnalliset suositukset huomioon. 

– Työnantajalla on erilainen vastuu kuin kansalaisella, joka vastaa vain itsestään, toisin kuin työnantaja, jolla on vastuu turvallisesta työpaikasta. Esimerkiksi yleinen maskisuositus ei varsinaisesti ohjaa työpaikkoja, vaan työpaikalla maskien käytöstä päättää työnantaja riskinarvioinnin perusteella, Perttula sanoo.

Riskinarviota on päivitettävä työpaikoilla säännöllisesti ja laadittava sen perusteella työpaikan omat linjaukset ja koronaohjeet. Riskinarviointiin työnantaja voi kysyä tukea työterveyshuollosta ja työsuojelun ammattilaisilta. 

Positiivista tutkimusryhmän mukaan oli, että työterveyshuollon osaamista hyödynsi 90 prosenttia työpaikoista osana omaa riskinarviointiaan. 

– Työpaikat ja asiantuntijat ovat tehneet upeaa työtä kovassa aikapaineessa aivan uudessa tilanteessa. On ilahduttavaa, että työterveyshuollon asiantuntijuus osattiin ottaa pandemian aikana näin täysimittaisesti hyötykäyttöön tukemaan turvallista työtä työpaikoilla, toteaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Uuteen normaaliin palataan julkisiin ohjeisiin nojaten

Julkisen viestinnän tärkeys pandemiatilanteessa on ilmeistä. 73 prosenttia työpaikoista teki päätöksen niin kutsuttuun uuteen normaaliin palaamisesta julkisten ohjeiden perusteella. 

– Etätyökäytännöt jatkuvat monella työpaikalla laajempina kuin mitä ne olivat ennen koronaa. Työpaikoilla kannattaisi käydä keskustelua yhteisöllisyyttä edistävistä käytännöistä tässä muuttuneessa tilanteessa, Pia Perttula toteaa.

Tutkimusta varten toteutettiin haastattelut ja kysely Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoille. Ensimmäisiä tutkimustuloksia julkaistiin eilen keskiviikkona 4.5.2022 Turvallisuus on yhteinen matka -seminaarissa.

Lisätiedot

Lue myös

Avainsanat

korona
työterveyshuolto
viestintä

Jaa sisältö somessa!