Uusi työaikalaki puolitti sote-alan liian lyhyiden vuorovälien määrän

Kuormitusta aiheuttavat lyhyet vuorotyövälit vähenivät uuden työaikalain myötä alle puoleen sosiaali- ja terveysalalla. Työaikalain muutoksen kanssa samaan aikaan sijoittunut koronapandemia puolestaan ei aiheuttanut suuria muutoksia sote-alan työajoissa. Sairauspoissaolot erityisesti vuorotyössä ovat kuitenkin kasvaneet. Kattava aineisto sote-alan työaikojen ja sairauspoissaolojen muutoksista 2008–2022 on nyt tarjolla Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa.
kuvituskuva: kolme sote-alan työntekijää.
Mikko Härmä.
Mikko Härmä
tutkimusprofessori
Annina Ropponen
Annina Ropponen
tutkimusprofessori
Jarno Turunen
Jarno Turunen
vanhempi asiantuntija

Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.12.2023

Vuoden 2020 alussa voimaan tullut uusi työaikalaki edellyttää vuorokausilepoa koskevan määräyksen noudattamista myös vuorotyössä: työntekijöille on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika lukuun ottamatta varallaoloaikana tehtyä työtä. 

Työterveyslaitoksen keräämän Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineiston perusteella lyhyet, alle 11 tunnin vuorovälit vähentyivät alle puoleen vuoden 2020 työaikalain muutoksen seurauksena. 

– Liian lyhyet vuorovälit eivät jätä työntekijälle tarpeeksi aikaa palautumiseen. Ne lisäävät sekä sairauspoissaolojen että työtapaturmien riskiä, joten vuonna 2020 tapahtunut nopea lasku lyhyiden vuorovälien määrässä on työkyvyn ja työhyvinvoinnin näkökulmasta merkittävä, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. 

– Sote-alla esiintyy edelleen lyhyitä vuorovälejä ja niiden taustalla on muun muassa paikallista sopimista. Taso on kuitenkin olennaisesti matalampi kuin aiemmin, mikä tukee työssä palautumista. 

Vuorotyö lisää sairauspoissaoloja

Vuorotyö sisältää monia kuormittavia työaikojen piirteitä, jotka voivat lisätä sairauspoissaolojen riskiä. Aineistosta näkyy, että vuorotyössä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin päivätyössä. 

Vuorotyössä sekä sairauspoissaolopäivien määrä että lyhyet sairauspoissaolojaksot ovat lisääntyneet joitakin prosenttiyksikköjä viimeisen 15 vuoden aikana. Sairauspoissaolojen kasvu on kiihtynyt etenkin vuonna 2022. 

– Sairauspoissaolojen lisääntyminen huolestuttaa. Tulisi ehdottomasti selvittää, mitkä tekijät sote-alan organisaatioissa ovat yhteydessä tähän kehitykseen, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

(Tiedote jatkuu kuvan jälkeen)

Kuvassa on näkymä Työelämätieto-palveluun, jossa aineistotietoja voi visualisoida interaktiivisesti valitsemalla esimerkiksi dimensioksi sairauspoissaolot ja työaikamuodoksi vuorotyö. Tällöin saa näkyviin kaksi taulukkoa, joista toinen kuvaa sairauspoissaolopäivien ja toinen lyhyiden sairauspoissaolojen määrää suhteessa henkilötyövuosiin. Molempien trendi on kasvava vuodesta 2008 vuoteen 2022.

Kuvateksti: Näkymä Työelämätieto-palvelun Työajat sosiaali- ja terveysalalla -aineistoon, kun dimensiona on sairauspoissaolot ja työaikamuotona vuorotyö. Omat valinnat voi ladata kuvana, minkä lisäksi voi ladata koko datan.

Koronan vaikutukset työaikojen kuormittavuuteen jäivät pieniksi

Koronapandemiaan liittyvä valmiuslaki mahdollisti ylityötä ja lepoaikoja koskevista säädöksistä poikkeamisen vuosien 2020 ja 2021 aikana. Työaikapiirteissä ei kuitenkaan ole nähtävissä dramaattisia muutoksia koronapandemiaan liittyen.

– Korona ei näyttänyt vaikuttavan työvuorojen keskimääräisiin pituuksiin tai palautumisaikoihin. Sairauspoissaolopäivien määrä kävi huipussaan juuri koronapandemian alettua maaliskuun alussa vuonna 2020. Niiden määrä laski kuitenkin pian koronakaranteeni- ja sairauspoissaolosäädösten kehittyessä, sanoo vanhempi asiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

– Todennäköisesti työaikakuormitusta on pystytty hallitsemaan siirtämällä ihmisiä työtehtävistä toiseen, rekrytoimalla uutta työvoimaa ja rajoittamalla lomia ja vapaita tilannekohtaisesti. Keskiarvojen alle voi kuitenkin jäädä piiloon yksittäisiä työntekijöitä koskevia kuormitushuippuja esimerkiksi niiden osalta, joiden päätyönä oli koronapotilaiden opastus tai hoito, jatkaa Jarno Turunen.

Lue lisää

Lisätietoja

  • Mikko Härmä, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, mikko.harma [at] ttl.fi, p. 040 544 2750
  • Annina Ropponen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, annina.ropponen [at] ttl.fi, p. 043 825 1392
  • Jarno Turunen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, jarno.turunen [at] ttl.fi, p. 043 825 2569

Jaa sisältö somessa!