Kun työttömyys uhkaa, työterveyshuolto voi auttaa

Miten työterveyshuolto voi tukea työllistymiskykyä tilanteissa, joissa työsuhde on päättymässä? Työterveyslaitoksen julkaisemat työkyvyn tuen siirtolomakkeet helpottavat työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tunnistamista ja tukemista. Toimintatavasta on hyvä keskustella työpaikan kanssa toimintasuunnitelmapalaverissa ja kirjata sovitut toimet työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
-
Henkilökuvassa Tuulia Varanka-Ruuska
Tuulia Varanka-Ruuska
erikoislääkäri
Pirjo Juvonen-Posti
Pirjo Juvonen-Posti
johtava asiantuntija

Työterveyslaitoksen uutinen 11.4.2024

– Työterveyshuolloilla ei ole tähän mennessä ollut riittävästi työvälineitä tai vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä työllistymiskyvyn tukemiseen tilanteissa, joissa henkilön työsuhde on päättymässä, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Tuulia Varanka-Ruuska Työterveyslaitoksesta.  

Työttömyyden uhatessa fokus tulisi kääntää työkyvyn arvioimisesta uudelleen työllistymisen tukemiseen. Tähän ohjaa myös Valtioneuvoston asetus (Vna 708/2013), jonka mukaan terveystarkastuksia tulisi tehdä tarvittaessa myös työsuhteen päättyessä.  

Näitä terveystarkastuksia tehdään kuitenkin varsin vähän Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHilmo-tilastojen mukaan.

– Terveystarkastusten vähyyteen vaikuttaa moni asia. Voi olla, että työterveyshuollot eivät saa tietoa työsuhteen päättymisistä ja irtisanomisista ajoissa. Lisäksi käyntien tilastointitapa vaihtelee, Varanka-Ruuska kertoo.  

Työkyvyn tuen siirtolomakkeet helpottavat tunnistamista, tukemista ja yhteistyötä

Työterveyshuoltojen osaaminen ja moniammatillisuus tarjoavat työllistymiskyvyn tukemiseen hyvät mahdollisuudet. Haasteena on se, miten henkilöt ohjautuvat palveluihin ja miten tunnistetaan tarve työllistymisen tukeen.  

Työterveyslaitos on julkaissut työterveyshuollon ammattilaisten avuksi työkyvyn tuen siirtolomakkeet, jotka helpottavat työttömyysuhan alla olevien henkilöiden tunnistamista ja tukemista. Tavoitteena on myös sujuvoittaa yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon ja työvoimapalveluiden kanssa.

Lomakkeiden avulla voi kuvata työttömäksi jäävän henkilön osaamista sekä työ- ja toimintakykyä ilman, että välittää terveystietoja terveydenhuollon ulkopuolelle, kuten työvoimapalveluihin.

– Työmarkkinoilta syrjäytymisen taustalla ovat usein terveysongelmat ja työkyvyn puutteet. Työkyvyn ja uudelleen työllistymisen haasteisiin pitäisi päästä kiinni mahdollisimman varhain, jotta työttömyys ei näistä syistä pitkity, Varanka-Ruuska sanoo.  

– Työttömien terveys on heikompaa kuin työssä olevien, ja työllistyminen kohentaa terveyttä. Uudelleentyöllistymisen edistäminen on siten myös terveyden edistämistä, hän jatkaa.

Huomio myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja kirjauskäytäntöihin

Työterveysyhteistyössä on tärkeää sopia työpaikan kanssa käytännöistä, jotka mahdollistavat työterveyshuollon tukitoimet työttömyyden uhatessa.  

Toimintasuunnitelmaan voi esimerkiksi kirjata, että terveystarkastuksia työllistymiskyvyn edistämiseksi tehdään, kun työntekijä on irtisanottu ja tarvittaessa työsuhteen muuten päättyessä. Lisäksi sovitaan, miten työterveyshuolto saa tiedon näistä henkilöistä.  

– Toimintasuunnitelmaneuvotteluissa käydään läpi yrityksen mahdolliset tulevat muutosnäkymät ja henkilöstötilanne. Silloin voi olla luonteva muistuttaa terveystarkastusten tekemisestä myös työsuhteen päättyessä ja irtisanomistilanteissa, Varanka-Ruuska sanoo.  

Toimintasuunnitelmaa voidaan päivittää myös kesken sopimuskauden.    

Irtisanomisiin ja muihin työsuhteen päättymisiin liittyvien terveystarkastusten kirjaamiseen suositellaan käytettävän AvoHilmo-koodia OAA82 Terveystarkastus työllistymiskyvyn selvittämiseksi.  

Tutustu

Lisätiedot

  • Tuulia Varanka-Ruuska, työterveyshuollon erikoislääkäri, Työterveyslaitos, tuulia.varanka-ruuska [at] ttl.fi, +358304746090
  • Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, pirjo.juvonen-posti [at] ttl.fi, +358304742041 

Jaa sisältö somessa!