Laatukyselyssä arvioitiin ensimmäistä kertaa työterveyshuoltoyksiköiden laatimia dokumentteja

Työterveyshuoltojen tekemien dokumenttien laadussa on vielä kehittämisen varaa, kertoo tuore Laatukysely. Kyselyn yhteydessä asiantuntijat arvioivat työpaikkaselvityksiä ja toimintasuunnitelmia. Kehittämiskohteeksi nousi esimerkiksi toiminnan suunnittelu yhdessä asiakasyrityksen kanssa. Kokonaisuudessaan yli puolella laatukyselyyn vastanneista yksiköistä on hyvät tai erinomaiset edellytykset toteuttaa laadukasta työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon Laatuverkoston toteuttaman vuosittaisen Laatukyselyn tulokset antavat katsauksen suomalaisten työterveyshuoltoyksiköiden arkeen. 

Laatua tarkasteltiin neljästä eri näkökulmasta, joita olivat asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, osaaminen ja tavoitteellisuus. Kokonaistuloksissa työterveyshuollot saivat parhaimmat laatupisteet asiakaslähtöisyydestä. Heikoin keskiarvo tuli vaikuttavuudesta ja osaamisesta. 

57 prosentilla kyselyyn vastanneista yksiköistä oli erinomaiset tai hyvät edellytykset toteuttaa laadukasta työterveyshuoltoa. 

Osana Laatukyselyä Työterveyslaitoksen Laatuverkoston kehittämistiimin asiantuntijat arvioivat ensimmäistä kertaa työterveyshuoltoyksiköiden toimittamia dokumentteja: työpaikkaselvityksiä ja toimintasuunnitelmia.  

Yli 900 dokumentin läpikäynti antoi ainutlaatuista tietoa Suomen työterveyshuoltoyksiköiden prosessien laadusta. Arvioinnissa työterveysyksiköiden pisteiden keskiarvo oli 10,9 / 15 pistettä.  

Työpaikkaselvitykset olivat laadukkaampia sisällöltään kuin toimintasuunnitelmat. Työpaikkaselvityksissä eniten kehitettävää oli terveydellisen merkityksen arvioinnissa sekä siinä, miten esitietoja ja työpaikan tekemää riskienarviointia hyödynnetään.  

Toimintasuunnitelmissa kehityskohteita olivat tarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen sekä TANO-toiminnan kohdentaminen (tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus).  

– Asiakasyrityksiä on autettava ymmärtämään, miten suuri merkitys toiminnan suunnittelulla on työterveysyhteistyön perustan rakentamisessa. Ilman yhteistä panosta dokumenttien laadun kehittäminen on haastavaa, toteaa Työterveyshuollon Laatuverkoston puheenjohtaja, ylilääkäri Kimmo Tarvainen. 

Osaamisen kehittäminen käytettiin aiempaa vähemmän aikaa  

Laatukyselyn tulosten perusteella työterveyshoitajilla oli vastuullaan keskimäärin 747 henkilöasiakasta ja työterveyslääkäreillä 1049 henkilöasiakasta. Hoitajilla henkilöasiakkaiden määrässä näkyi kohtuullistumista. Lääkäreillä henkilöasiakkaiden määrä oli kasvussa. 

Ennaltaehkäisevän työn osuudessa oli vain pieni muutos kolmen vuoden seurantajaksolla: vuoden 2018 Laatukyselyn 49 prosentista on noustu 52 prosenttiin. 

Moniammatilliselle tiimityölle vaikutti löytyvän työterveyshuoltojen kiireisestä arjesta tilaa: 90 prosenttia kyselyyn vastanneista työterveyshuoltoyksiköistä kertoi aikatauluttavansa yhteistä työaikaa moniammatillisille tiimeille. 

Osaamisen kehittämiseen käytetty aika väheni pandemiavuonna 2020. Hoitajat käyttivät koulutuksiin keskimäärin kolme päivää vuodessa, lääkärit vielä hieman vähemmän: 2,7 päivää. Tulosta voi selittää työterveyshuolloissa tehdyt kulukuurit lomautuksineen.  

– Työterveyshuollon laadun varmistamiseksi toivomme, että trendi kääntyy kasvuun ja työnantajat tukevat jatkossa paremmin henkilöstönsä jatkuvaa osaamisen ylläpitoa, Kimmo Tarvainen toteaa. 

Yritysyhteistyössä on vielä kehittämisen varaa 

Laatukysely antoi myönteisen kuvan työterveyshuoltosopimusten pysyvyydestä ja yhteistyön jatkuvuudesta: 92 prosenttia organisaatioasiakkaista jatkoi yhteistyötään työterveyshuoltonsa kanssa vuoden 2020 jälkeen. Seurannasta on poistettu irtisanomiset, joiden syynä oli liiketoiminnan päättyminen. 

Tyytyväisimpiä ostaja-asiakkaita löytyi työnantajien yhteisistä tai integroiduista työterveyshuolloista. Henkilöasiakkaiden näkökulmasta paras asiakaskokemus syntyi puolestaan yksityisillä palveluntuottajilla.  

– Kun puhutaan työterveyshuoltojen palvelutoiminnan kehittämisestä, nämä erot asiakastyytyväisyydessä kannattaa ottaa vahvana viestinä siitä, että kokonaisvaltaisessa laatukokemuksessa on vielä parantamisen varaa. Henkilöasiakkaan kokema erinomainen vuorovaikutus ja palvelu pitäisi pystyä rakentamaan myös yritysyhteistyöhön, huomauttaa Työterveyshuollon Laatuverkoston tuotepäällikkö Kaisa Mikkola. 

Työterveyshuollon Laatuverkoston Laatukysely 

  • Työterveyshuollon Laatuverkoston jäsenten laadun ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettu vuosittainen Laatukysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2021.  
  • Kyselyn tiedot koottiin vuoden 2020 toimintatiedoista.  
  • Kyselyyn osallistui 123 työterveyshuollon yksikköä. Yksiköt tuottavat työterveyshuoltoa 99 947 organisaatiolle ja vastaavat 1 037 373 työntekijän työterveyshuollon palveluista.  
  • Osana Laatukyselyä toteutettiin Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden tekemä dokumenttien arviointi, jossa tarkasteltiin yli 900 työpaikkaselvitystä ja toimintasuunnitelmaa. 

Lisätiedot 

tuotepäällikkö Kaisa Harjunpää (kaisa.harjunpaa [at] ttl.fi (kaisa[dot]harjunpaa[at]ttl[dot]fi)), p. 050 357 2786 (yhteyshenkilö päivitetty 2/2022)

Tutustu myös 

 

Jaa sisältö somessa!