Työpaikkaselvitykset

Työpaikkaselvitys on työnantajan vastuulla olevaa toimintaa, jonka työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat toteuttavat. Se tehdään aina yhteistyössä. Työpaikkaselvityksellä tunnistetaan yhdessä työpaikan tarpeet työterveys-, työkyky- ja työturvallisuusasioissa.
Sisällysluettelo

Työterveyshuollon toiminta ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikan tarpeisiin. Tarvearvion tekemisessä keskeisiä ovat työpaikkaselvityksessä saadut tiedot sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Työterveyshuollon tiimissä toimii eri alojen asiantuntijoita. Heidän toimintansa perustuu asiakastyöpaikoilla tehtävien töiden sekä niihin liittyvien keskeisten terveyteen ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tuntemukseen. 

Työpaikkaselvitys tehdään aina 

  • toimintaa aloitettaessa 
  • työn tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa 
  • työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella 
  • toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin.

Raportti työntekijöiden nähtäville

Työnantaja vastaa siitä, että työpaikkaselvitys on tehty ja ajan tasalla. Työpaikkaselvitys on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Raportti on pidettävä kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Työpaikkaselvitysraportti on suositeltavaa käsitellä työpaikalla yhdessä työpaikan edustajien kanssa esimerkiksi työsuojelutoiminkunnan kokouksessa tai työpaikan yhteisessä työpaikkaselvityksen palautetilaisuudessa.

Suunnattu selvitys

Työpaikkaselvitystä voidaan tarpeen mukaan täydentää suunnatulla työpaikkaselvityksellä. Suunnatussa työpaikkaselvityksessä on mahdollisuus perehtyä tarkemmin työpaikan vaaratekijöihin, kuten esimerkiksi kemiallisiin tekijöihin, tai johonkin työpaikan osa-alueeseen, kuten työn sujuvuuteen.

Voimavaratekijät esiin

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan paitsi eri tekijöiden merkitystä terveydelle, myös niiden merkitystä työkyvyn kannalta. Työpaikkaselvityksessä tulee myös huomioida työpaikalla käynnissä olevat työn ja henkilöstön muutostilanteet erityisesti työn sujuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Selvityksessä tulee korostaa esille nousseiden voimavaratekijöiden merkitystä vaarojen ja kuormitustekijöiden rinnalla.  

Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työn, työympäristön ja työyhteisön 

  • terveysvaaroista ja -haitoista 
  • kuormitustekijöistä 
  • voimavaroista. 

Arvion perusteella tehdään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Yhdessä työpaikan kanssa sovitaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet, tarkistetaan toimintasuunnitelma ja tehdään siihen tarpeelliset muutokset. Lisäksi seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia.

Selvityksestä seuraa toimintasuunnitelma

Työpaikan kannalta oleellisin osa työpaikkaselvitystä on terveydellisen merkityksen arvio ja sen pohjalta tehdyt toimenpide-ehdotukset, jotka kohdistuvat työhön, kuormituksiin ja työympäristöön, sekä toimenpide-ehdotusten toteuttaminen. Sen vuoksi niistä on tärkeää sopia yhteistyössä työpaikan kanssa. Työterveyshuolto antaa työpaikalle johtopäätöksistä ja sovituista toimenpiteistä palautteen sekä kirjallisesti että suullisesti (puhelimitse tai kasvokkain) sekä tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen ja työkykyyn liittyvistä asioista organisaation eri tasoille. 

Työpaikkaselvitys on jatkuvaa toimintaa

Kuvaus työpaikkaselvityksen prosessista. Prosessin vaiheet avattu seuraavassa tekstikappaleessa.

 

Työpaikkaselvitys on toistuvaa ja yhdessä työpaikan kanssa tehtävää prosessimaista toimintaa. Prosessi alkaa tarpeen arvioinnista ja selvityksen suunnittelusta. Suunnitteluun sisältyy muun muassa yleisten toimialaa koskevien tietojen kartoittaminen. Suunnittelun jälkeen tehdään esiselvitys työpaikalle. Esiselvitystä seuraa terveyttä ja työkykyä tukevien ja niille haitallisten tekijöiden tunnistaminen työpaikalla. Esitietojen ja havaintojen perusteella tehdään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä (terveydellisen merkityksen arviointi). Työterveyshuolto tekee toimenpide-ehdotukset, joista keskustellaan työpaikan kanssa. Työpaikkaselvityksen perusteella täydennetään ja tarkennetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja työterveyshuollossa tehtäviä toimenpiteitä. Viestinnän ja palautetilaisuuksien jälkeen seuraa osallistuminen työpaikan kehitystoimiin sekä yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja niiden vaikuttavuuden arviointi. 

Ensiapuvalmius

Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on olosuhteisiin ja toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, asianmukainen ensiapuvarustus ja toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Työpaikalla tulee olla ohjeet työstä aiheutuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi aloilla, joilla on väkivallan uhkaa tai esiintyy väkivaltatilanteita. 

Työpaikan riskitekijöiden kartoittaminen ja arviointi ovat perusta ensiapuvalmiuden suunnittelulle. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden toteuttamisesta ja työterveyshuolto sen määrittelystä sekä onnettomuustilanteiden psyykkisen jälkihoidon järjestämisestä. 

Työpaikan riskitekijöiden kartoittamisessa ja arvioinnissa otetaan huomioon ensiapuvälineiden, ensiapukoulutuksen sekä toimintaohjeiden suositukset.

 

Kela korvaa työnantajalle ensiapuvalmiuden ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. 

Korvaamisen edellytyksenä on, että 

  • työpaikan työterveyshuollosta työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja on työpaikkaselvityksen perusteella arvioinut ensiapukoulutukseen ja ensiapuvalmiuteen liittyvät hankinnat tarpeellisiksi 
  • todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan 
  • kouluttajana toimii terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutus.

Avainsanat

työpaikkaselvitys