Työterveyslaitoksen verkkouutinen 27.2.2025
ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Altistuvien seurantaa koskeva ASA-lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2020, ja syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien tekijöiden määritelmä muuttui. Uudistuksen myötä ilmoitettavaksi tuli uusia aineita ja työmenetelmiä.
Työterveyslaitoksen tuore tutkimushanke selvitti kyselyin ja haastatteluin työpaikkojen, työterveyshuollon ja työsuojelutarkastajien näkemyksiä lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Tuloksia verrattiin myös vastaavaan 1990-luvun lopulla tehtyyn tutkimukseen.
– Tietoisuus ASA-asioista on selvästi kasvanut. Työsuojelutarkastajat ja työterveyshuollot pitävät ASA-säännösten ja ilmoitusvelvoitteen merkittävimpänä hyötynä niiden antamaa lainsäädännöllistä tukea puuttua syöpävaarallisiin altisteisiin ja niiden hallintaan työpaikoilla, kertoo johtava asiantuntija Tuula Liukkonen Työterveyslaitoksesta.
ASA-ilmoitusvelvollisuus on saanut myös työpaikat kiinnittämään erityistä huomiota syöpävaarallisiin tekijöihin esimerkiksi riskinarvioinnissa. Huomionarvoista on, että kuitenkin lähes viidennes (18 %) ilmoituksen tehneistä työpaikoista ei ollut tehnyt riskinarviointia.
Malliratkaisu auttaa huomioimaan ASA-velvoitteet kemikaaliriskien arvioinnissa
Työpaikat ja työterveyshuollot kokevat tarvitsevansa lisää osaamista erityisesti altistumisen arviointiin.
Hankkeessa kehitettiin malliratkaisu, joka auttaa työpaikkoja sisällyttämään syöpävaaralliset tekijät ja ASA-velvoitteiden huomioon ottamisen kiinteäksi osaksi kemikaaliriskien arviointia.
Työterveyslaitos ja Syöpärekisteri järjestävät myös yhteisen työpaikoille, työterveyshuolloille ja työsuojeluviranomaisille suunnatun webinaarin 2.4., jossa käsitellään muun muassa laajemmin tämän tutkimuksen tuloksia sekä kerrotaan ASA-rekisteröityjen syöpäriskeistä.
Lisäksi ASA-rekisteriä, Työterveyslaitoksen ASA-verkkosivuja ja kemikaaleja koskevaa verkkoaineistoa tullaan kehittämään tutkimuksessa esiin nousseiden tarpeiden pohjalta.
Syöpäsairauden vaaraa koskevat altistumisilmoitukset ovat lisääntyneet
ASA-asioita koskeva tietoisuuden lisääntyminen näkyy myös ASA-rekisteriin tehtyjen ilmoitusten määrän kasvuna.
Vuonna 2023 ASA-rekisteriin ilmoitettiin noin 60300 altistuvaa työntekijää, mikä on noin 5200 enemmän kuin edellisvuonna. Kaikille yleisimmille aineille altistuvien määrät kasvoivat. Noin 24 600 eli 40 % ilmoitetuista oli altistunut kvartsipölylle. Seuraavaksi eniten ilmoituksia tuli dieselpakokaasuille altistuneista (noin 7 900), ruostumattoman teräksen hitsaustyöstä (noin 7 700), lehtipuupölylle altistuneista (noin 7600) ja palamisprosessissa syntyneille aineille altistuneista (noin 6 100).
Tee ASA-ilmoitus
- ASA-ilmoitukset tulee tehdä vuosittain sähköisen ASA-ilmoitusjärjestelmän kautta: Tee ASA-ilmoitus verkossa.
- Edellisen vuoden ilmoitus tulee jättää maaliskuun 31. päivään mennessä.
- Nettisivuilta löydät kirjalliset ohjeet sekä ohjevideon ilmoituksen tekemiseen.
- Jos työosaston ilmoitusvelvollisuus on päättynyt, ilmoita asiasta osoitteeseen asa [at] ttl.fi (asa[at]ttl[dot]fi).
Ilmoittaudu webinaariin
- Tervetuloa maksuttomaan webinaariin 2.4. kuulemaan kysely- ja haastattelututkimuksen tuloksia ASA-lainsäädännön muutosten vaikutuksista työpaikkojen työturvallisuustyöhön sekä työterveyshuoltojen ja työsuojelutarkastajien toimintaan.
- Ilmoittaudu: Uutta tietoa syöpävaarallisista tekijöistä | Työterveyslaitos
Tutustu myös
- Lataa ohjeet ASA-velvoitteiden huomioimiseen (pdf): MALLIRATKAISU: ASA-velvoitteiden huomioimiseen kemikaaliriskien arvioinnissa
- Tutustu hankkeeseen: Muutokset syöpävaaraa aiheuttavien tekijöiden lainsäädännössä – vaikutukset työpaikoilla (ASA) | Työterveyslaitos
- Lue hankkeen loppuraportti: Muutokset syöpävaaraa aiheuttavien tekijöiden lainsäädännössä : vaikutukset työpaikoilla
Lisätiedot
- Liukkonen Tuula, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, +358304743208, tuula.liukkonen [at] ttl.fi
- Sanni Uuksulainen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, +358304742942, sanni.uuksulainen [at] ttl.fi
Rahoittajat
Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Sosiaali- ja terveysministeriö.
