Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus selvittää ja arvioida asbestipölylle altistumisen vaaraa. Asbestille altistutaan erityisesti kaivosteollisuudessa ja rakennusteollisuudessa korjausrakentamisessa sekä purkutyössä. Asbestialtistumisen mahdollisuus tulisi huomioida myös asennustöissä.
Asbestialtistumisen raja-arvo laskee ja mittausta koskevat säännöt tarkentuvat
Työnantajille merkittävä muutos on, että asbestialtistumisen raja-arvoa tiukennetaan ja altistumismittauksia koskevia sääntöjä tarkennetaan. Työperäisen asbestialtistumisen sitova raja-arvo laskee 21.12.2025 tasolle 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona.
21.12.2026 alkaen kuitupitoisuuksien määrittämisessä tulee käyttää elektronimikroskooppisia menetelmiä. Samalla tulee voimaan myös määritettävien kuitujen paksuuksiin liittyviä tarkennuksia.
Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijöiden altistuminen asbestille ei ylitä sitovaa raja-arvoa. Asbestille altistava työ on aina suunniteltava niin, että työssä syntyy mahdollisimman vähän asbestipölyä ja altistuvien työntekijöiden määrä on mahdollisimman pieni.
Työntekijöiden ohjaus ja työvälineiden testausmenetelmät täsmentyvät
Työnantajien velvollisuudet asbestille altistavaa työtä tekeville työntekijöille annettavan opetuksen ja ohjauksen suhteen päivittyvät. Opetus ja ohjaus tulee antaa uudestaan määräajoin, ja siitä vaaditaan kirjallinen todistus.
Asetus sisältää myös tarkennuksia työ- ja suojavälineiden, kuten hengityksensuojaimien ja ilmankäsittelylaitteiden, testausmenetelmiin. Tavoitteena on parantaa välineiden turvallisuutta ja toimintakuntoa. Jos raja-arvon noudattaminen edellyttää kasvoille tiivistyvän hengityksensuojaimen käyttöä, suojaimelle on tehtävä tiiviystestaus ennen käyttöönottoa ja jatkossa vähintään vuoden välein. Lisäksi asbestipurkutyössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden suodatusteho tulee testata vähintään vuoden välein.
Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä
Jos epäillään, että työssä vapautuu asbestipölyä eikä asbestia ole tunnistettu ennen työn aloittamista, työ on keskeytettävä. Työtä saa jatkaa vasta, kun työnantaja on selvittänyt altistumisen vaaran ja ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin työntekijän terveyden suojelemiseksi.
Kaikki asbestille altistuneet työntekijät tulee ilmoittaa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri), mikä osaltaan varmistaa työturvallisuuden huomioimisen asbestille altistavissa töissä.
– ASA-rekisteriin ilmoitetaan joka vuosi yli 4000 asbestille altistuvaa työntekijää. Asbesti on siis edelleen merkittävä altiste suomalaisessa työelämässä, kertoo johtava asiantuntija Tapani Tuomi Työterveyslaitoksesta.
– Muutokset raja-arvossa ja turvallisuusvaatimuksissa vaativat työpaikoilta tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Työnantajien on tärkeää pysyä ajan tasalla uusista vaatimuksista ja varmistaa työn turvallisuus, Tuomi toteaa.
Lisätiedot
- Tapani Tuomi, johtava asiantuntija, +358 30 474 2926, tapani.tuomi [at] ttl.fi (tapani[dot]tuomi[at]ttl[dot]fi)
Lue lisää
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta | 798/2015 | Lainsäädäntö | Finlex
- Valtioneuvoston asetus STM/2025/77 - Valtioneuvosto
- ASA-rekisteri | Työterveyslaitos
